25.4.2016
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Karhusuon kouluhanketta on käsitelty lautakunnassa useampaan otteeseen.
On kestämätöntä, että 10 vuotta sitten peruskorjattu ja laajennettu
koulu pitää purkaa ja oppilaiden ja henkilökunnan lähteä väistöön
sisäilmaongelmia pakoon. Rakentamisen laadussa pitää päästä parempaan.
Valitettavasti Karhusuo ei ole ainoa esimerkki laatuaan.
Alueen oppilasmäärä on myös kasvanut ja esityksen yhtenäiskoulumallin
tuomille yläkoulupaikoille on pikainen tarve. Hanke on siis varsin
kannatettava. Lautakunnassa vaikea rakennuspaikka pohditutti ja uutta
paikkaa alueelta koitettiin löytää, mutta huonoin tuloksin. Hankkeen
hinta on korkea, mutta ehkä laadukkain perusratkaisuin hinnassa
päästäisiin alkuperäistä arviota edullisempaan lopputulokseen. Näillä
siis mennään Karhusuon osalta.
Olemme kokoomuksen ja demarien kanssa työstäneet valtuustokysymystä,
jotta saamme koulu- ja päiväkotirakentamisessa haltuun niin kaupungin
kasvavan oppilasmäärän tuomat haasteet kuin vältämme kiireelliset
hätäväistötilanteet. Näin säästämme viimekädessä myös kustannuksista,
vaikka investointikatolle vastaukset saattavat paineita asettaakin. Jo
2012 tehdyssä valtuustosopimuksessa ryhmät linjasivat,
että Espoossa laaditaan sisäilmaongelmaisten koulujen ja muiden
tilojen korjaussuunnitelma ja kunnossapitosuunnitelmat, että
korjausprosessia tehostetaan ja että laaditaan pitkän tähtäimen ohjelma,
jota arvioidaan vuosittain ja jossa näkyy koko elinkaaren vaikutus
käyttötalouteen ja rahoituskuluihin, ihmisiin kohdistuvien vaikutusten
arviointi (IVA) sekä vaikutus tuottavuuteen.
Lisäksi valtuustosopimuksessa edellytettiin seuraavia toimia:
– Lyhennetään sisäilmaongelmaisten koulujen korjausprosessia sekä
luodaan väistöstrategia, ml. hätäväistöt.
– Päivitetään luettelo ongelmakohteista ja tehdään niistä ajoissa
korjaus- ja väistötilapäätökset. Korjaussuunnitelman laadinnan
enimmäisajaksi 1 vuosi ja korjausten keston enimmäisajaksi 2 vuotta.
– Päätetään, mitä kannattaa omistaa ja mitä vuokrata tilojen elinkaari,
käyttö ja kustannukset huomioiden. Määritetään koulu- ja
päiväkotitilojen tarvittava ja riittävä taso terveellisyyttä ja
toimivuutta priorisoiden. Päätetään, mistä tiloista luovutaan.
Valtuustosopimuksen kirjauksista huolimatta koulujen korjausvelkaa ei
ole saatu hallintaan. Yhä useampia tiloja on jouduttu poistamaan
käytöstä ennen suunniteltua peruskorjausta, jolloin oppilaille on
jouduttu hankkimaan väistötiloiksi siirtokelpoisia tiloja, mikä tulee
kaupungille kalliiksi. Tästä esimerkkejä ovat Auroran koulu, Lintuvaaran
koulu, Kirstin koulu ja viimeisimpänä Niipperin koulu.
Toinen haaste on vastata oppilas- ja opiskelijamäärien kasvuun.
Sivistystoimessa on arvioitu, että suomenkielisen opetuksen (peruskoulu
ja lukio) oppilas- ja opiskelijamäärät tulevat Espoossa kasvamaan
vuoteen 2020 mennessä 3300 oppilaalla. Tästä johtuen tarvitaan
koulutilaa noin 9-10 koulun verran. Jos uusia kouluja ei rakenneta eikä
vanhoja laajenneta, joudutaan turvautumaan siirtokelpoisiin tiloihin.
Tästä esimerkkeinä ovat Karhusuon koulu ja Hansakallion koulu.
Kysymme siis seuraavia asioita kehysneuvottelujen pohjaksi:
– Millainen suunnitelma on tehty potentiaalisten sisäilmakohteiden
hallitusta korjaamisesta (koulut ja päiväkodit) talouden tasapainotus-
ja tuottavuusohjelman (tatu) yhteydessä laadittavan 10 vuoden
investointisuunnitelman pohjaksi? Paljonko korjauksiin on osoitettu
vuosittain rahaa?
– Miten 10 vuoden investointisuunnitelmassa tullaan huomioimaan
oppilasmäärän kasvun tuoma tilantarve? Paljonko tähän on osoitettu
vuosittain rahaa?
– Selvitetään eri väistötilajärjestelyjen vaihtoehdot ja kustannukset.
Mitä maksaisi esimerkiksi hankkia kaupungin omistukseen väistötiloja,
joita voidaan tarpeen mukaan siirtää paikasta toiseen?
– Päätöksenteon pohjaksi laaditaan arvio koulujen korjaus- ja
uudisrakentamisen vaatimasta rahasummasta seuraavan 10 vuoden aikana
erilaisilla skenaarioilla (oppilasmäärien kasvu, korjaustarve, uusien
koulujen määrä, väistötilojen määrä).
– Miten suunnitellussa korjaustahdissa pysytään, jos investointiohjelman
ulkopuolelta tulee ennakoimattomia hätäväistöjä? Esimerkiksi Niipperin
koulu ja Jousenkaaren koulu eivät sisälly vuoden 2016 talousarviossa
hyväksyttyyn vuoteen 2020 ulottuvaan investointisuunnitelmaan.
– Miten talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmassa on huomioitu
kasvava elinkaarta pidentävien korjausten tarve? Talousarvioon varattu
summa on osoittautunut riittämättömäksi tarpeellisten korjausten määrään
nähden eikä ennakoimattomia hätäväistöjä ole pystytty välttämään.
– Päätöksenteon pohjaksi selvitetään korjausrahoituksen erilaiset
vaihtoehdot, ml. koulujen korjaus- ja uudisrakennusrahasto,
yhtiöittäminen ja muut mahdolliset mallit, joissa kaikki tai osa
kouluista siirretään rahoitettavaksi erillään vuosittaisista
käyttömenoista (Espoon koulut Oy, Ruotsin mallin selvittäminen).
– Selvitetään hankintojen jakamista pienempiin kokonaisuuksiin sekä
norminpurkumahdollisuutta kilpailutuksissa siten, että mahdollistetaan
monien suunnittelijoiden ja rakentajien osallistuminen koulujen korjaus-
ja uudisrakennushankkeisiin.
Uskon, että kaikki ryhmät voivat kysymykseen yhtyä ja toivon että
tilakeskuksella on riittävät resurssit vastauksen valmisteluun.
Palataan siis asiaan piakkoin.
