Julkaistu 30.1.2025

Vihreiden kansanedustaja ja eduskuntaryhmän toinen varapuheenjohtaja, opettajataustainen Inka Hopsu vastustaa Kuntaliiton avausta rajata lapsen subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatukseen osallistuminen ehkäisee syrjäytymistä ja tasaa oppimiseroja, minkä vuoksi osallistumisastetta on nimenomaan pyritty nostamaan.

YLE uutisoi torstaina 30.1.2025 Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtisen ehdotuksesta rajata perheiden oikeutta päivähoitoon. Lapsen subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen palautettiin lakiin vuonna 2020, ja Sipilän hallituksen tekemä rajaus jäi lyhytikäiseksi.

– Ymmärrän kuntien huolen riittämättömästä rahoituksesta, mutta panostus varhaiskasvatukseen tuo säästöjä ja menestystä tulevaisuudessa. Laadukas varhaiskasvatus on yksi parhaimpia sijoituksia koulupolulla, sillä se kaventaa oppimiseroja jo varhaisessa vaiheessa, ehkäisee syrjäytymistä ja vahvistaa kielenoppimista, muistuttaa Hopsu ja jatkaa, 

Oppimistulokset Suomessa ovat pitkään olleet laskussa ja varhaiskasvatukseen osallistumisen on todistettu vaikuttavan niihin myönteisesti. OECDn mukaan vähintään vuoden varhaiskasvatusta saaneet lapset suoriutuivat koetehtävistä keskimäärin paremmin kuin lapset, jotka eivät olleet saaneet lainkaan varhaiskasvatusta.

Varhaiskasvatuksen osallistumisaste on kasvanut, ja vuonna 2023 varhaiskasvatukseen osallistui kaksi viidestä alle 3-vuotiaista lapsesta ja yhdeksän kymmenestä 3−5-vuotiaista lapsista. Yleiseurooppalainen viitekehystä, jota Suomessakin tavoitellaan on 96 prosenttia yli 3-vuotiaiden osalta. 

– Suomen osaamistason nostamiseksi varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nosto on välttämätöntä. Varhaiskasvatuksen laatua on samaan aikaan vahvistettava, siksi henkilöstön riittävyys ja riittävän pienet ryhmäkoot pitää turvata. Henkilöstön pysyvyys lisää lasten turvallisuutta ja henkilöstön hyvinvointia. Nyt monet kunnat säästöpaineissa vetävät henkilöstöresurssin aivan minimiin, Hopsu suree. 

Kielitaito on yksi keskeisimpiä taitoja muun oppimisen taustalla. OECD on todennut, varhaiskasvatukseen osallistuneiden maahanmuuttajataustaisten oppilaiden menestyneen PISA-tutkimuksessa merkittävästi paremmin kuin niiden, jotka eivät olleet siihen osallistuneet.

– Ulkomaalaistaustaisten lasten suhteellinen osuus Suomessa kasvaa. On todella tärkeää, että kaikki lapset taustastaan riippumatta osallistuvat varhaiskasvatukseen. Tavoite ulkomaalaistaustaisten lasten osallistumisasteen nostosta löytyy Orponkin hallitusohjelmasta. Mitä hallitus tekee, että tässä varmasti onnistutaan kunnissa, Hopsu kysyy. 

– Jos oppimistulokset halutaan saada nousuun, on lapsen oikeuden laadukkaaseen kasvatukseen ja koulutukseen toteuduttava jo pienestä pitäen. Riittävistä henkilöresursseista, terveistä tiloista ja hyvästä johtamisesta on pidettävä kiinni. Kuntien tiukka taloustilanne ei saa olla pois lasten oppimisesta, hyvinvoinnista ja tulevaisuuden edellytyksistä, linjaa Hopsu ja päättää,

– Tämän ehdotuksen palautus pöytään oli niin erikoinen veto, etten usko Orpon hallituksenkaan siihen tarttuvan. Sipilän aikainen esitys ei tuottanut toivottuja säästöjä ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien komiteakin otti kantaa, että subjektiivisen oikeuden rajaus heikensi lasten oikeuksia ja asetti perheet myös alueellisesti eriarvoiseen asemaan.

Lisätietoja

Inka Hopsu
kansanedustaja Vihreät
p. 040 758 9545
inka.hopsu@eduskunta.fi