Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu teki kevätkauden 2024 päätteeksi kaksi kirjallista kysymystä liittyen turvallisuusalan työntekijöiden koulutukseen ja soveltuvuuden arviointiin. Viime vuosina Suomessa on ollut useita epäiltyjä tapauksia, joissa vartijat ja viranomaiset ovat kohdelleet neurokirjon henkilöitä epäasiallisesti ja jopa väkivaltaisesti. Samoin tutkimusten mukaan etnistä profilointia tapahtuu edelleen usealla alalla, sitä harjoittavat sekä poliisit että yksityisen turvallisuusalan toimijat, kuten vartijat ja järjestyksenvalvojat.

Suomessa neurokirjoon kuuluu noin kymmenen prosenttia väestöstä ja se koskettaa välillisesti tai välittömästi suurta osaa suomalaisista. Neurokirjoon kuuluvat mm. adhd, autismikirjo, Tourette ja kehityksellinen kielihäiriö. Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten määrä on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Nykyiset koulutusohjelmat eivät tarjoa riittävää opetusta vartijoille ja järjestyksenvalvojille, jotta he osaisivat asianmukisesti ja turvallisesti kohdata ihmisiä, joilla on jollakin tavalla poikkeava tausta. Kun neurokirjon ihmisiä ei tunnisteta, ei heitä ole osattu kohdata asiaan kuuluvalla tavalla.

– Tapaukset osoittavat, että vartijoiden koulutus ja soveltuvuus tehtäviin eivät ole tällä hetkellä riittävällä tasolla. Ammattilainen, jonka työtehtäviin kuuluu voimankäyttö ei voi olla ihminen, joka ei ymmärrä erilaisuutta tai stereotypioiden vaikutusta omaan toimintaansa, Hopsu muistuttaa.

– Esimerkiksi autismikirjolla oleva ihminen saattaa toimia päällisin puolin normien mukaisesti, mutta ei välttämättä siedä kosketusta. Näin ollen tällaisen henkilön esimerkiksi maahan pakottaminen saattaisi olla katastrofi, kun henkilö tekisi kaiken vapautuakseen, jatkaa Hopsu. 

Vuoden 2018 Pysäytetyt-tutkimuksen mukaan etnistä profilointia tapahtuu Suomessa arkipäiväisissä tilanteissa, kuten kaduilla, kaupoissa ja joukkoliikenteessä.

– Profilointi heikentää pysäytettyjen luottamusta viranomaisiin ja yhteiskuntaan. Tutkimus osoittaa, että vartijat pysäyttävät rodullistettuja ihmisiä suhteettoman usein, ja heidän toimintansa koetaan usein töykeäksi ja jopa aggressiiviseksi​. Hallituksen lupaamien rasisminvastaisten toimenpiteiden pitäisi sisältää rakenteelliseen rasismiin puuttumista ja konkreettisten epäkohtien, kuten nyt tässä riittämättömän järjestyksenvalvojan ja vartijakoulutuksen korjaamisen.

Järjestyksenvalvojaksi voi kouluttautua nopeimmillaan viikossa ja vartijaksi kolmessa viikossa, eikä näin lyhyessä ajassa ole mahdollista opetella riittävästi normista poikkeavan käyttäytymisen tunnistamista ja asianmukaista kohtaamista tai oppia tiedostamaan omia tausta-asenteitaan ja pääsemään irti niistä seuraavista toimintamalleista. Turvallisuusalan perustutkinnossa näitä asioita käsitellään laajemmin, mutta kaikki turvallisuusalan työntekijät eivät ole käyneet tätä koulutusta.

Oikeusturva ja kuntoutus kuntoon 2020 -hankkeessa tunnistettiin, että neurokirjon henkilöiden erityispiirteitä ei tunnisteta riittävästi rikosoikeudellisessa prosessissa, mikä vaarantaa heidän oikeusturvansa. Hanke julkaisi ohjeita ja suosituksia poliiseille, asianajajille, tuomareille ja syyttäjille neurokirjon henkilöiden erityistarpeiden huomioon ottamiseksi kuulustelu- ja oikeudenkäyntitilanteissa.

– Näitä ohjeita ja suosituksia tulisi soveltaa myös vartijoiden koulutukseen, jotta he pystyisivät paremmin tunnistamaan ja kohtaamaan neurokirjon henkilöitä ja osaisivat purkaa omia ennakkoluulojaan työssään, tämä vahvistaisi myös vartijoiden itsensä oikeusturvaa, huomauttaa Hopsu.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun selvityksen mukaan monet alan toimijat eivät noudata yhdenvertaisuuslain edellyttämää yhdenvertaisuuden edistämisvelvoitetta, ja koulutuksessa on puutteita​. Myös sisäministeriön työryhmä suositteli vuonna 2023 koulutuksen ja valvonnan parantamista, mutta jatkotoimenpiteitä ei ole vielä toteutettu.

– Olisi hyvä kiirehtiä näitä toimenpiteitä, sillä ne vahvistavat yhteiskuntarauhaa ja kaikkien turvallisuutta, Hopsu toteaa.

Lisätietoja

Inka Hopsu
kansanedustaja Vihreät
p. 040 758 9545
inka.hopsu@eduskunta.fi