Suomen uskottavuus luontokadon pysäyttämisessä on koetuksella, kun Suomi lähtee tyhjin käsin YK:n luontokokoukseen. Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu peräänkuuluttaa kansallisia ilmasto- ja luontotoimia, niitä tarvitaan myös, jotta niitä voidaan myös edellyttää muilta. 

Suomi osallistuu Kolumbiassa seuraavan kahden viikon aikana järjestettävään COP16-luontokokoukseen, jossa keskitytään globaalin Kunming-Montrealin luontosopimuksen käytännön toimeenpanoon. Sopimus tähtää luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen, yhtenä tavoitteista on suojella 30 prosenttia maapallon pinta-alasta vuoteen 2030 mennessä. Kokouksessa pyritään luomaan selkeät mittarit edistymisen seuraamiseksi.

Suojelu- ja ennallistamistavoitteiden lisäksi on äärimmäisen tärkeä huomioida tavoitteet jotka liittyvät kestämättömään kulutukseen ja tuotantoon.

– Suomi ei itse ole tehnyt toimia, joilla se voisi saavuttaa YK:n luontosopimuksen tavoitteet. Suomelta puuttuu strategia, jolla se pysäyttää luontokadon vuoteen 2030 mennessä. Nyt olisi ollut mahdollisuus omalla esimerkillä vaikuttaa globaalin luontosopimuksen käytännön toimeenpanoon. Sen sijaan lähdemme matkaan tyhjin käsin, Hopsu ihmettelee. 

Suomi lähtee kokoukseen ilman valmista kansallista biodiversiteettistrategiaa. Ilmastopolitiikan puolella Suomi on ollut vahva toimija, mutta luontopolitiikan osalta on nyt toisin. Esimerkiksi hallitusohjelman mukaan luonnonsuojelun tulisi perustua vapaaehtoisuuteen, eikä suojelutavoitteita tulisi määritellä kokonaispinta-aloina. Tämä poikkeaa EU:n ja YK:n tavoitteesta. 

– Luonnon elvyttämistä tukevien toimien sijaan Orpon hallitus on ennemminkin heikentänyt suojelua. Hallitus yritti esimerkiksi estää 2030-tavoitteen kannalta erittäin kriittisen EU:n ennallistamisasetuksen. Samoin hallituksen ehdottamat kriteerit vanhoille metsille ovat niin tiukat, että esimerkiksi Etelä-Suomesta ei meinaa löytyä suojeltavaa, toteaa Hopsu ja jatkaa, 

– Hallituksen toimista ja linjauksista herää kysymys, ymmärtääkö hallitus todella luontokadon vaikutuksia ja luonnon ennallistamisen merkityksen ihmiskunnan elinehtona?

Suomea edustaa kokouksessa ympäristöministeri Kai Mykkänen, mutta hänellä ei ole merkittäviä rahallisia lupauksia annettavanaan. Suomi esittelee kokouksessa innovatiivista rahoitusta, jossa yksityiset tahot, kuten yritykset ja säätiöt, osallistuvat luontokadon torjuntaan.

– Suomi on aiemmin ajanut luontokadon pysäyttämistä kansainvälisissä pöydissä. Uskottavuus vaatimusten osalta on koetuksella, jos emme itse ota tavoitteen saavuttamista tosissaan. Myös kehitysyhteistyörahoituksen rajut leikkaukset haastavat Suomen kansainvälistä osallistumista luontotyöhön, Hopsu päättää ja vaatii, 

– Oma pesä on hoidettava kuntoon, jotta voimme edellyttää myös muilta sitoutumista YK:n luontosopimuksen tavoitteisiin. 

Lisätietoja

Inka Hopsu
kansanedustaja Vihreät
p. 040 758 9545
inka.hopsu@eduskunta.fi