Luokan- ja erityisluokanopettajataustainen vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu on tyytyväinen, että pitkään odotettu ja tarpeellinen oppimisen tuen lakiuudistus saatiin valiokunnassa maaliin. Uudistuksessa on pyritty varmistamaan, että tukea tarvitsevat todella saavat riittävää tukea pelkkien tuen tarpeen päätösten sijaan. Lakikokonaisuus ei silti ole mitenkään simppeli.
Oppimisen tukea uudistetaan nyt esiopetuksesta toiselle asteelle. Uudistuksen toteuttamiseen on varattu lähes 100 miljoonaa euroa pysyvää rahoitusta. Oppimisen tuen tarpeet ovat olleet kasvussa jo pitkään erityisesti tehostetun tuen osalta. Peruskoulussa jo joka neljäs oppilas saa nykyistä tehostettua tai erityistä tukea. Tehostetun tuen oppilaista kolme neljästä saa osa-aikaista perusopetusta.
– Tämä ei tosiaan ollut mikään simppeli lakipaketti, mutta kauan odotettu parannus oppimisen tukeen. Ministeriö toi kuulemisen ja valiokunnan näkemysten perusteella vielä matkan varrella uusia esityksiä ja niiden avulla pyrittiin vielä muokkaamaan lakia toimivammaksi, Hopsu avaa.
– Monimutkaisin, mutta erittäin tarpeellinen esitys oli viiden tukea saavan oppilaan rajaus opetusryhmien muodostamisessa. Hallituksen alkuperäisessä esityksessä viiden oppilaan piiriin oli esitetty laskettavaksi myös ne tukea tarvitsevat oppilaat, jotka opiskelevat osa-aikaisesti erityisopetuksessa nyt rajaus koskee niitä, jotka saavat oppilaskohtaisena tukena erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetusta pienryhmässä tai erityisluokassa. Valiokunta korostaa, että lain tarkoitus on lisätä pienryhmä ja erityisluokkaopetusta ja hallitusta velvoittettiin myös seuraamaan, että ryhmien määrä lisääntyy.
– Koko oppimisen tuen uudistuksen tarkoituksena on, että yksittäisen oppilaan tai opiskelijan saama tuki vahvistuu ja samalla varmistetaan, että koko luokan työ saa riittävän työrauhan ja opettajan huomion. Tätä on kaivattu, Hopsu painottaa.
– Paljon on kiinni myös siitä, miten kunnat lähtevät lakia toteuttamaan, siksi valiokunta pyrki tekemään mahdollisimman selkeän mietinnön, jonka pohjalta Opetushallitus voi luoda ohjeistusta. Tuen vahvistuminen näkyy toivottavasti jollain aikavälillä myös oppimistuloksissa, Hopsu muistuttaa yhdestä uudistuksen taustalla olevasta syystä.
Oppimisen tuen uudistuksessa painopiste oppimisen tuessa siirtyy ennaltaehkäiseviin tukitoimiin ja erilaiset tukimuodot on määritelty selkeästi. Tukitoimet on jaettu ryhmä- ja oppilaskohtaisiin tukimuotoihin.
– Ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla voidaan tukea kaikkien oppilaiden oppimista. Esimerkiksi opetuskielen tukiopetus on uusi tapa tarjota tukea myös valmistavan opetuksen jälkeen kielitaidon vuoksi oppimisen haasteita kohtaaville. Uudistus tulee vaatimaan myös lisää erityisopettajia ja opettajien koulutusta uusista tukiuodoista, Hopsu jatkaa.
Oppimisen tuen uudistuksen toimeenpanossa keskeistä on varmistaa, että uudistuksen toimeenpanemiseen on riittävät resurssit ja opettajat saavat myös tarvitsemansa osaamisen ja tuen. Uudistus on ollut koko kasvatus- ja koulutuskentän yhteinen ponnistus, jossa on ollut mukana lukuisia tahoja tuomassa omaa osaamistaan.
– Oppimisen tuessa ei lopulta ole kyse vain tukea tarvitsevista oppilaista, vaan jokaisen oppilaan oppimisen edellytyksistä, päättää Hopsu.
Lisätietoja
Inka Hopsu
kansanedustaja Vihreät
p. 040 758 9545
inka.hopsu@eduskunta.fi
