Puhe Ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta, jonka parlamentaarisissa neuvotteluissa edustin vihreää ryhmää.
Arvoisa puhemies,
Maailman demokratiakehitys, YK, Kestävä kehitys, luontokato, ilmastonmuutos
Demokratian tila jatkaa heikkenemistään ympäri maailman (kansainvälisen IDEA-instituutin vuosiraportissa 2023). IDEAn mukaan autoritarismia kohti liikkuvien maiden määrä on ollut kaksinkertainen suhteessa demokratisoituvien maiden määrään viimeisten kuuden vuoden aikana.
Käytännössä demokratian eteneminen loppui jo vuonna 2000. Sen jälkeen tilanne on pysynyt samana tai heikentynyt lievästi. Tuoreen World Values Survey -tutkimuksen mukaan demokratiaa pitää erittäin hyvänä asiana enää alle puolet maailman ihmisistä. Maailman maita on raportissa analysoitu sen mukaan, miten hyvin ne toteuttavat muun muassa julkisen vallan edustuksellisuutta, perusoikeuksien kunnioittamista, instituutioiden valvontaa ja kansalaisten osallistamista päätöksentekoon.
Tämän kehityksen ymmärtäminen ja se miten reagoimme on oleellista, kun haluamme hahmottaa Suomen ja Euroopan pitkäjänteistä ulko- ja turvallisuuspoliittista tilannetta osana muuta maailmaa.
Tämä kehitys haastaa entisestään nykyistä monenkeskistä sääntöpohjaista yhteistyötä, ja näemme, kuinka suurissa haasteissa YK on vastatakseen yhteisesti globaaleihin haasteisiin, oli kyse sitten kansanmurhasta tai koko ajan kasvavasta määrästä pakolaiskriisejä.
YK on kuitenkin yhä kyennyt luomaan ratkaisukehikkoja ihmiskunnan olemassaoloa uhkaaviin haasteisiin luontokatoon ja ilmastonkuumenemiseen. UTP- selonteko sitoutuukin toteuttamaan niin Pariisin ilmastosopimusta kuin Kunming- Montrealin luontosopimusta.
Kestävän kehityksen agenda 2030 -tavoitteiden saavuttaminen määritellään yhä päämääräksi myös ulko- ja turvallisuupolitiikallemme.
Päämäärää siinä riittääkin, sillä olemme saavuttamassa SDG-tavoitteista arviolta vain 15% vuoteen 2030 mennessä. Samoin selonteko sisältää tuen vahvalle YK:lle, sillä näemme, että pienen maan etu on ratkoa asioita yhdessä, ei jättää päätöksiä vain isojen pöytään. Selonteko on samalla Suomen YK-strategia.
EU on jatkossakin Suomen tärkein ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteisö.
Toivottavasti niin vanhan YK:n, luonto- ja ilmastosopimuksen sekö kestävän kehityksen sitoumukset näkyisivät myös kehityspolitiikkamme rahoitusratkaisuissa, nyt selonteon ja tämän vaalikauden kehityspolitiikan miljardin leikkauslinja eivät johda samaan maaliin. Kauden lopussa kehitysyhteistyörahoituksen taso tulee olemaan vain puolet kymmenen vuoden takaisesta.
Ukraina, Euroopan turvallisuus, Suomen turvallisuus ja NATO
Arvoisa puhemies,
Globaalit haasteet eivät kuitenkaan nouse selonteon kärkeen, vaan sota Euroopassa vie tarkastelukulmamme kapeammaksi, turvallisuusorientoituneeksi.
Arvopohjainen realismi ulkopolitiikkamme määritteenä, kummunnee synkenneestä tilannekuvasta? Suomalaiset ovat realisteja, mutta on silti tärkeää vaalia ihmisoikeusperustaista, demokratiaan ja oikeusvaltioon pohjaavaa arvopohjaamme myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Selonteon kirjaukset myös kansainvälisestä oikeudesta, rauhasta ja tasa-arvosta osana arvoja, joihin sitoudumme ovat oleellisia.
Linjan muutokset ulko- ja turvallisuuspolitiikassa eivät ole tavanneet olla suuria kausien välillä. Ilman näkyväksi laitettua realismin tavoitetta vei ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme meidät viime kaudella Naton jäseneksi oman turvallisuutemme vahvistamiseksi.
Suomella olisi mahdollisuus olla yhä kokoamme suurempi rauhan ja vakauden edistäjä maailmalla. Tämä vaatisi osaamisen ja resurssien vahvistamista kansalaisyhteiskunnasta lähtien. Nyt kansalaisyhteiskunnan vähien resurssien leikkaukset vievät aivan toiseen suuntaan. Rauhan edistäminen vaatii geopolitiikan moninapaistumisen ymmärrystä. Se vaatii kaksoisstandardien välttämistä, jotka nyt näkyvät valitettavan selvästi reagoinnissa Gazan kansanmurhaan ja Israelin siirtokuntapolitiikkaan. Rauhantyön tekijältä vaaditaan myös kaikkien osapuolten näkökulmien ja erilaisten intressin kuulemista, tätä vuoropuhelun käymistä, lienee tasavallan presidentti ajanut takaa.
Arvoisa puhemies,
Tämä on ensimmäinen selonteko Nato-jäsenyyden jälkeen ja Nato-suhteen sekä puolustusyhteistyön määrittelyä on jatkettu viime kauden päätösten päälle, ei täysin niissä pitäytyen.
Naton jäsenenä on oleellisinta oman turvallisuutemme vahvistaminen, mutta tärkeää on myös se, miten voimme jäsenenä Natoa kehittää. Tämä ei koske vain sotilaallisiin uhkiin vastaamista, vaan esimerkiksi osaamisemme hyödyntämistä ilmastonkuumenemisen tuomiin uhkiin varautumisessa.
Arvoisa puhemies,
Ukrainan puolustustaistelu nähdään koko Euroopan ja eurooppalaisten arvojen puolustamisena ja sitoudumme tukemaan pitkäjänteisesti niin puolustusta, jälleenrakennusta kuin turvaa hakevia. Aivan oleellisia Ukrainalle on myös muiden EU-jäsenmaiden ja USA:n tuen jatkuvuus. Jännitteet, kuten USA:n ja Kiinan välit saattavat nykymaailmassa heijastua monin tavoin eri puolilla maailmaa. Myös Turkki hakee yhä suurempaa roolia, niin Brics- jäsenyyspohdinnoillaan kuin aktiivisella Keski-Aasian ja Afrikan vaikuttamisella.
Pakolaiskysymys, Gaza
Turkki on myös suuri pakolaisten vastaanottaja ja Turkin suuntaan EU on jo pidempään harjoittanut politiikkaa, jossa pakolaiskysymys on ilmassa myös kaupallisen yhteistyön ja kehityshankkeiden rinnalla. Rahoitusratkaisujen myötävaikutuksella Turkki on ollut päästämättä suuria pakolaismääriä kohti Eurooppaa. Pakolaiskriisien hoito on politisoitunut eri puolilla maailmaa. Kriisit kytkeytyvät ilmastonmuutoksen ja elinolojen käymiseen mahdottomaksi, heikenneisiin ihmisoikeuksiin ja ruokaturvaan. Globaalisti pakolaisia on ennätysmäärä, 110 miljoonaa. EU:n yhteiset ratkaisut ovat tarpeen hätään vastaamiseksi, ja joka tapauksessa parempi tie kuin Suomen sooloilu, vaikka rajamaa olemmekin. Euroopan rajoille tai Välimereen kuolevat ihmiset ovat häpeäksi meille kaikille. Selonteon pakolaiskirjaukset ovat arvatenkin jakavia.
Kriiseihin joutuneita pitäisi myös auttaa, ei vain sitä lähintä kaveria. Meidän tulisi tunnistaa mahdollisuutemme luoda rauhaa ja vakaita yhteiskuntia sekä vahvistaa turvallisuutta, kestävyyttä eri puolilla maailmaa. Reaktiomme ja EU:n reaktio Gazan siviilien kansanmurhaan ja Israelin harjoittamaan siirtokuntapolitiikkaan on liian kevyt. Tällaisen historiattoman, yksisilmäisen tien valinnalla Eurooppa päätyy yksinäiseksi vanhukseksi.
Ikääntyvä Suomi ja Eurooppa kaipaavat kipeästi vahvistuvaa kauppaa, työntekijöitä, ja korkeammalta katsottuna etenkin kestävyystavoitteiden etenemistä. Kehitysyhteistyötä ei pidä missään nimessä sitoa ensisijaisesti kaupan edistämisen työkaluksi, kuten Kaupan ja kehityksen selonteko, josta ei parlamentaarisesti neuvoteltu, vaikuttaa tekevän, mutta on päivän selvää, että kehitysyhteistyön tulokset: vakaa, turvallinen yhteiskunta, jossa on nuorta, koulutettua väestöä, ja jossa korruptiota on kitketty olisi suomalaisellekin yritykselle houkuttelevampi ja riskittömämpi toimintaympäristö. Kehitysyhteistyössä ja kaupallisessa yhteistyössä kannattaakin etsiä johdonmukaisia ratkaisuja, jotka lisäävät hyvinvointia, vahvistavat hyvää hallintoa ja tasa-arvoa sekä vähentävät köyhyyttä ympäri maailmaa. Köyhyyden vähentämisen tavoitteesta luopumista emme voi kannattaa.
Tasa-arvon uranuurtajana olemme jatkaneet pitkää linjaa myös ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon teksteissä, vaan tämän ratkaisun pitäisi näkyä myös ministeriön toimissa. Kun feministinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka tuntuu hallitukselle liian radikaalilta, pitäisi sitoutumisen näkyä edes globaalin tasa-arvotyön rahoituksessa. Nyt näin ei ole, vaan leikkaukset vetävät mattoa alta monelta hyvältäkin linjaukselta.
Kansalaisyhteiskunta
Vielä lopuksi, soisin ulkopolitiikan tekijöitä kiinnostavan myös suomalaisten kansainvälisen osallistumisen ja osaamisen.
Tarvitsemme tämän aktiivisuuden vahvistumista. Yhteydet, ymmärrys, verkostot ja tänne tulleiden tuoma kotikansainvälisyys ovat (tulevaisuuden) vahvuuksiamme. Pidetään siis huolta aktiivisesta kansalaisyhteiskunnasta ja järjestöistä, opiskelija- ja nuorisovaihtomahdollisuuksista ja hyvästä kotoutumisesta.
Lisätietoja
Inka Hopsu
kansanedustaja Vihreät
p. 040 758 9545
inka.hopsu@eduskunta.fi
