Arvoisa puhemies,
Kaupan ja kehityksen yhteys on ilmeinen. Meidän todella pitäisi johdonmukaisesti tarkastella, mitä eri politiikkalohkoilla teemme, jotta yhteisesti asetetut globaalit tavoitteet etenisivät.
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko sitoutuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden vauhdittamiseen, se tunnistaa hyvin selvästi planetaarisen kolmoiskriisin: ilmastonmuutoksen, luontokadon ja saastumisen tuomat haasteet.
Siksi onkin hyvin hämmästyttävää ja lyhytnäköistä, että tämä nyt käsiteltävä kaupan ja kehityksen selonteko puhuu aivan eri kieltä. Siinä ei käsitellä kauppapolitiikkaa kestävän kehityksen työkaluna, ja kehityspolitiikka nähdään alisteisesti ensisijaisesti kotimaisen viennin edistämisen välineenä. Ohjaavaa onkin Suomen edun tavoittelu. Mille vuosikymmenelle hallituksen ajattelu onkaan pysähtynyt?
Ilmastokriisi vaatii meiltä ratkaisuja muun muassa ruuan tuotantoon, veden saatavuuteen, energiasiirtymään, huoltovarmuuteen, sään ääri-ilmiöihin varautumiseen ja tautien ja sairauksien hoitoon. Näillä kaikilla on hyvin tiivis yhteys myös turvallisuusympäristöön. Onkin surullista, että hallitus nyt puolittaa ilmastorahoituksen, eikä lisätyökaluja saada sijoitus- tai lainamuotoisesta tuesta, vaikka suomalaiset yrityksetkin ovat nähneet potentiaalinsa juuri vihreän siirtymän edelläkävijyydessä.
Arvoisa puhemies,
Toisin kuin nyt, viime vaalikaudella tehtiin parlamentaarinen työ kehitysyhteistyön yli vaalikausien kestävien linjojen määrittelyssä. Pitkäjänteisyys on tärkeää, jotta pienen Suomen toimilla on oikeasti vaikuttavuutta. Kehityspolitiikan painopisteet eivät olleet puolueita suuresti jakavia ja niistä tässä selonteossa toistetaan naisten ja tyttöjen oikeuksien vahvistaminen, koulutus ja ilmastotoimet. Sen sijaan viimeksi päätavoitteina myös olleet luontotyö sekä kestävä talous ja ihmisarvoinen työ tippuvat pois.
On aivan selvää, että näillä tavoitteilla olisi hyvin tiivis yhteys kauppaan. Yhteiskunnallisen rauhan ja vakauden vahvistaminen, esimerkiksi työoikeuksien ja toimivan verotuksen kehittäminen helpottaisivat myös suomalaisten yritysten toimintaa ja vähentäisivät toiminnan riskejä.
EU:n kesällä päättämä yritysvastuudirektiivi asettaa kriteereitä yritysten vastuullisuuteen niin ympäristö- kuin ihmisoikeuskysymyksissä. Toivottavasti lain kansallinen valmistelu on tavoitteiltaan ripeä ja kunnianhimoinen, vaikka tämä selonteko ei yritysvastuuta vielä noteeraa.
Iso osa kauppapolitiikkaa tehdään EU-tasolla. Tärkeää olisi, että Suomi toimii johdonmukaisesti myös siellä, esimerkiksi vahvistaen EU:n kauppa- ja kumppanuussopimuksiin sisältyvien kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoa ja mm. sitoutumista lapsi- ja pakkotyönkieltoon ja metsäkadon torjuntaan.
Arvoisa puhemies,
Monia hyviä kehityspolitiikan tavoitteita haastaa ennätyssuuri kehitysyhteistyörahoituksen miljardin leikkaus kauden aikana. Varmaan oman elinaikani haastavin humanitaarinen tilanne vaatisi päinvastoin rahoituksen nostamista ja 0,7% BKT-tavoitteesta kiinnipitämistä. Kadonnut on Suomelta myös kehitysyhteistyötä kansainvälisesti ohjaava tavoite avun kohdentumista kaikista köyhimmille ja haavoittuvimmassa asemassa oleville. Ensimmäistä kertaa historiassa Suomen kehityspolitiikan päämäärä ei myöskään ole köyhyyden poistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen.
Globaalisti pakolaisia on ennätys paljon, 110 miljoonaa on joutunut jättämään kotinsa luonnonkatastrofien, konfliktien ja autoritaaristen hallintojen uhan alta.
Meitä lähinnä oleva Ukraina tarvitsee jatkuvaa tukeamme niin paenneille ihmisille kuin mm. humanitaariseen-, energia-, ympäristökriiseihin ja jo koko ajan käynnissä olevaan jälleenrakennukseen.
Gazan kansanmurha on syventänyt Lähi-idän epävakautta, ja sielläkin alueen rauha ja vakaus näyttää vielä kaukaiselta. Humanitaarista apua tarvitaan niin Gazassa, Libanonissa kuin Syyrian pakolaisten parissa. Tämä on jälleen surullisen selvä osoitus siitä, kuinka sota vie pohjaa kehitykseltä. Rauhantyöhön ja rauhanvälitykseen panostaminen olisi Suomelle mahdollisuus edistää myös muuta inhimillistä kehitystä.
Uutisiin pääsevien sotien rinnalla emme saa unohtaa maailman muitakaan kärsiviä. Sudan, Myanmar, Venezuela, Afganistanin sorretut naiset ja vähemmistöt tai Nepalin tulvissa kotinsa menettäneet tarvitsevat kansanvälisen yhteisön apua ja Suomelta aktiivista osallistumista monenkeskiseen yhteistyöhön.
Elämme maailmassa, jossa emme voi ajatella edistävämme omaa turvallisuuttamme ja taloudellista menestystä huomioimatta maailmanlaajuisia ongelmia.
Sisäänpäinkääntyneisyys ja konservatismi saattaa tuntua hetken turvalliselta, mutta monimutkainen maailma vaatii yhteisiä ratkaisuja, demokratia ja ihmisoikeudet myös meitä puolustajikseen, jos niistä haluamme pitää kiinni.
Lisätietoja
Inka Hopsu
kansanedustaja Vihreät
p. 040 758 9545
inka.hopsu@eduskunta.fi