Arvoisa puhemies! Esitän lakialoitteessa kotoutumisen edistämisestä annettuun lakiin lisättäväksi säännöksiä, joilla säädettäisiin keskeisimmistä kotoutumiskoulutuksen laatukriteereistä laintasoisesti. Tiedämme, että nykyisellään kotoutumisessa Suomeen on haasteita ja esimerkiksi maahanmuuttajien työllisyys ei ole yhtä korkeaa kuin monissa Euroopan maissa. Sen sijaan, että vain syyttelisimme maahanmuuttajia tästä, pitäisi analyyttisesti katsoa, mikä järjestelmässämme ei toimi.
Yksi hyvin tiedossa oleva haaste on liian vähäinen kielikoulutuksen tarjonta. Jonot ovat pitkiä, ja koulutukseen voidaan ohjautua jopa vasta kymmenen maassa vietetyn vuoden jälkeen. Myös koulutuksen epätasainen laatu haastaa kielen oppimista. Kieltä voi olla mahdotonta oppia, jos opetus ei ole kohdallaan, vaikka motivaatio olisi.
Me kannamme huolta kotoutumisen ongelmista, ja tässä lakiesityksessä on konkreettinen parannuskeino tilanteeseen koulutuksen laatua vahvistamalla. Lakiehdotuksessa ehdotetaan, että jatkossa opetusta tulisi antaa vain kelpoisten opettajien toimesta ja kotoutumiskoulutuksen tuottajan tulisi noudattaa voimassa olevia opetusalan työehtosopimuksia. Opinto-ohjaajia ja erityisopettajia pitäisi olla kaikissa kotoutumiskoulutusta antavissa oppilaitoksissa siten, että jokaisella opiskelijalla olisi mahdollisuus saada henkilökohtaista ohjausta ja tarvitsemaansa opiskelun tukea. Oppilaitoksen tulisi täyttää lakisääteiset suunnitteluvelvoitteensa, ja heidän olisi kuvattava kirjallisesti, miten yhteydet muihin palveluihin ja työelämään on järjestetty. Koulutuksen tuottajalla tulisi olla koulutukseen soveltuvat tilat hallinnassaan ja kuntien arvioitavana koulutushankintamenettelyn aikana.
Arvoisa puhemies! Kotoutumiskoulutuksen vakavimmat ongelmat johtuvat valtakunnallisten laatukriteerien puutteesta ja kilpailutuksen mahdollistamasta vaihtelusta ja hinnan polkemisesta. Työ- ja elinkeinoministeriön alaista kotoutumiskoulutusta voivat järjestää koulutuksen järjestämisluvan alaiset oppilaitokset tai yksityiset yritykset. Nykyinen kilpailutukseen perustuva kotoutumiskoulutuksen järjestämismalli ei kuitenkaan toimi. Jo vuonna 2016 OECD:n selvityksessä todettiin, että maahanmuuttajat eivät saavuta kotoutumiskoulutuksessa jatkokoulutuksen ja työelämän kannalta riittävää kielitaitoa. Kotoutumiskoulutukseen kuuluvaan kielikoulutukseen osallistuneista yli neljä viidestä ei saavuttanut sellaista kielitaidon tasoa, joka vaadittaisiin ammatillisessa koulutuksessa. Valtiontalouden tarkastusvirasto suoritti vuonna 2018 kotoutumiskoulutuksia koskevan tarkastuksen, jossa havaittiin tämä sama, eli kotoutumiskoulutuksissa tavoitteena olevaa kielitasoa ei useinkaan saavuteta. Tilanne ei ole valitettavasti muuttunut.
Aiemmin kotoutumiskoulutusta järjestettiin ely-keskusten kilpailuttamana ostopalveluna. Ely-keskuksilla ei ollut valtakunnallisesti yhteisiä laatu- ja hintakriteerejä koulutuksen kilpailutukseen. Hintakriteeri painottui tämän vuoksi, laatu muuttui vaihtelevaksi, ja koulutuksen toteuttamisen hintaa poljettiin myös näin alaspäin. Kilpailutuksia voittivat koulutusta halvalla tarjoavat yksityiset toimijat, koska koulutuksen järjestämisluvan alaisten toimijoiden oli samalla hinnalla vaikea toteuttaa koulutusta laadukkaasti. Myöskään pätevä henkilöstö ei aina näissä kilpailutuksissa siirtynyt uusille koulutuksen järjestäjille, ja osaamisen karttuminen kokeilujen ja testatun perusteella ei toteutunut, ja tilanne on yhä sama.
Vuoden 2025 alusta kilpailutusvastuu siirtyi kunnille ja kuntayhtymille. Näillä on ely-keskuksia vielä merkittävästi huonommat resurssit sosiaalisesti vastuullisten hankintasopimusten ja kilpailutusten laatukriteerien vahvistamiseen.
Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä kaikilla koulutusta tarjoavilla oppilaitoksilla on lain mukaan oltava opetussuunnitelman perusteisiin pohjautuva oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma. Hintakilpailun aiheuttamien vakavien laatupoikkeamien vuoksi tämä ei kuitenkaan yksin riitä takaamaan kotoutumiskoulutuksen laatua. Opetussuunnitelman perusteiden noudattamisen lisäksi kotoutumiskoulutuksen kriteereihin tulisi lisätä se, että koulutusta tarjoavat vain kelpoisuusvaatimuksen täyttävät opettajat, joilla on työehtosopimuksen mukaiset työehdot. Oppilaitoksilla tulisi olla voimassa olevat tasa-arvo- ja turvallisuussuunnitelma sekä yt-lain mukaiset henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat. Oppilaitoksissa tulisi olla opinto-ohjaajia ja erityisopettajia siten, että jokainen opiskelija saa henkilökohtaista ohjausta ja tarvitsemaansa opiskelun tukea. Näiden kriteerien tulisi olla laissa määriteltyjä.
Koulutuspalvelujen tuottajalla tulisi olla tilat ja laitteet koulutuksen järjestäjän arvioitavana jo hankintapäätöstä tehtäessä. Tilojen soveltuvuutta arvioitaessa kuntien ja kuntayhtymien tulisi huomioida muun muassa esteettömyys ja turvallisuus. Opiskeluympäristön tulisi tukea yhteiskuntaan ja työelämään integroitumista ja jatko-opintopolkua.
Teen tämän lakiesityksen, jossa ehdotetaan, että lisätään 26 §:ään uusi 6 momentti ja uusi 26 a § sekä 27 §:ään uusi 4 ja 5 momentti kotoutumiskoulutuksen laatukriteerien säätämiseksi. Varmasti tässä on hallintovaliokunnan lisäksi hyvä sivistysvaliokunnan vähintään lausua asiasta.
Lisätietoja
Inka Hopsu
kansanedustaja, Vihreän eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
Puh: 09 432 3054
