Arvoisa puhemies!
Keskustelussa on syystäkin nostettu huolta kuntien taloudellisesta tilanteesta. Julkisen talouden suunnitelma ottaa kuitenkin huomioon kuntien tiukentuneen tilanteen. Valtionosuudet kasvavat 1,1 miljardilla sisältäen peruspalvelujen valtionosuuden ja veroperustemuutosten kompensaation, josta osa, 237 miljoonaa, maksetaan jo tämän vuoden aikana. Kuntien uudet tehtävät ja veroperustemuutokset kompensoidaan täysimääräisesti hallitusohjelman mukaisesti.
Tämän hallituksen ratkaistavana on kaksi Suomelle keskeistä kestävyyskysymystä: työllisyysasteen nostaminen ja ilmastonmuutoksen torjunta. Molempiin on hallitusohjelmassa asetettu hyvät suuntamerkit, ja toimissa päästään nyt alkuun. Lisäratkaisuja tarvitaan vielä molempien osalta. Tarvitsemme mukaan kaikki yhteiskunnan toimijat. On totta, että näiden ratkaisujen onnistuminen on keskeistä niin hallituksen onnistumiselle kuin Suomen tulevaisuudelle.
Vihreille panostaminen koulutukseen on pitkäjänteinen työllisyyttä ja yhteiskunnan hyvinvointia ja tasa-arvoa lisäävä satsaus. Tätä ovat niin subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen, peruskoulun laatu‑ ja tasa-arvo-ohjelma kuin oppivelvollisuuden pidentäminen. Osaajapulaan vastaamiseksi opetus‑ ja kulttuuriministeriö ja työ‑ ja elinkeinoministeriö valmistelevat ehdotukset tiiviistä koulutuskokonaisuuksista työssäkäyvien ja työttömyysuhan alla olevien tueksi.
Aikuiskoulutustuki uudistetaan joustavan, osa-aikaisen opiskelun mahdollistamiseksi. Lisäksi oppisopimusjärjestelmää kehitetään vastaamaan paremmin nuorten ja työelämän tarpeita.
Hallitus käynnistää työvoimapalveluiden alueelliset kuntakokeilut, joissa kohderyhmään kuuluvan työnhakijan palveluprosessi siirretään kokeilukunnalle. Kokeilujen tavoitteena on parantaa erityisesti pidempään työttömänä olleiden ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille. On ollut hienoa seurata kokeilun innostunutta valmistelua kuntavinkkelistä. Vastuun ja oman osaamisen tunnistaminen on tiedostettu kunnissa huomattavasti aiempaa vahvemmin. Odotan toiveikkaana kokeilujen tuloksia.
Osana työllisyyden edistämistä toteutetaan myös osatyökykyisille suunnattu työkykyohjelma. Työllisyystoimissa tärkeää on kohdentaa ne hyvin erilaisille työntekijäryhmille sopiviksi. Kuntoutusta tarvitsevan tulee kuntoutukseen päästä.
Tärkeä hallituksen esitys on käynnistää työ‑ ja koulutusperäisen maahanmuuton kokonaisuudistus, joka tähtää merkittävään työllisyyden kasvuun. Tavoitteena on saavuttaa hallituskauden aikana työperäisten oleskelulupien nopea ja sujuva käsittely kuukauden määräajassa. Maahan tulleiden osaamisen tunnistaminen ja vahvistaminen sekä muun muassa kielen opiskelu työssäkäynnin yhteydessä ovat tärkeitä toimia maamme kaiken työllisyyspotentiaalin hyödyntämiseksi ja nopean kotoutumisen saavuttamiseksi.
Suomi voi pärjätä vain korkealla osaamisella. Hallitus korottaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta 60 miljoonalla eurolla. Tämä kääntää korkeakoulujen rahoituksen suunnan. Myös indeksikorotukset palautetaan. Tämä tuo toiset 60 miljoonaa korkeakoulujen rahoitukseen. Korkean osaamistason saavuttamiseksi tarvitsemme kipeästi lisää aloituspaikkoja etenkin sinne, missä nuoria on paljon.
Haluamme rakentaa sosiaalisesti kestävää Suomea. Kenenkään toimeentulo ei saa jäädä kohtuuttoman matalaksi. Nyt pienimpiä eläkkeitä ja perusturvaa korotetaan ja pienituloisten verotusta kevennetään. Köyhyys ja eriarvoisuuden kokemukset eivät ole yhteiskunnan keskinäistä luottamusta vahvistavia vaan päinvastoin polttoainetta eripuralle.
Toisen tärkeän tavoitteen eteen, ilmastonmuutoksen torjumiseksi, hallitus tukee suomalaisia vähäpäästöisempien ratkaisujen valitsemisessa. Tässä budjetissa ei kuitenkaan vielä tule ilmastonmuutoksen torjunnasta valmista. Hallitus on sitoutunut tekemään lisää päätöksiä, joilla riittävän nopealle päästövähennyspolulle päästään. Hiilineutraalisuus vuoteen 2035 mennessä on hallituksen suuri tehtävä. Tärkeää on viedä ilmastotoimia läpi hallinnonalojen ja yhteiskunnan eri toimialoille. Muutos tulee toteuttaa reilusti.
Kun teemme ilmastotoimia, tärkeää on pitää kiinni oikeudenmukaisuudesta. Ilmastotoimia ei tule maksattaa niillä, joilla on muutenkin arjessaan vaikeaa. Nuorten motivaatio ja huoli ilmastotoimiin pitää nähdä positiivisena kannustimena meille päätöksentekijöille, ei vain ahdistavana taakkana, josta huolestua ja jonka ratkaisuja viivytellä.