Talousarvioneuvotteluissa oltiin päästy sopuun kaikkien ryhmien kesken, mutta puheiden määrää tämä ei näyttänyt vähentävän. Tässä katsaus kokoukseen vihreän ryhmän vinkkelistä.

Kokous alkoi kaupunginjohtajan esityksellä, joka käsitteli budjettiehdotusta enemmän maan hallituksen rakennepakettia sekä tulevaa tuottavuusohjelmaa, jonka valtuusto saa päätettäväkseen jo kevään aikana. Valtuustolle järjestetään ohjelmaa valmisteleva seminaari helmikuussa. Kaikki hyvät ajatukset tähän työhön ovat ryhmälle tervetulleita.

Mäkelän puheenvuoroa seurasi Pia Kauman poissaollessa neuvottelutoimikunnan varapuheenjohtaja Stig Kankkosen neuvottelutuloksen esittely ja häntä ryhmät suuruusjärjestyksessä. Oma puheeni löytyy kokonaisuudessaan nettisivuiltani. Veroprosenttipäätöstä lukuunottamatta pidin neuvottelutulosta vähintäänkin hyvänä. Saimme läpi mm. riittävän summan opetuksen ryhmäkokoja säilyttämään, sosterin puolella lisäyksiä juuri kriittisiksi näkemiimme kohteisiin ja ymppä-puolella niin lisärahoitusta kuin tärkeitä kirjauksia. Joukkoliikennekirjausten saama vähäinen tuki oli oikeastaan sellainen, mikä itseäni jäi ihmetyttämään ja harmittamaan. Tulevia neuvotteluita varten, jotka menevät vihreällä neuvottelutoimikunnan puheenjohtajuudella saimme myös lupauksen itse neuvotteluprosessin kehittämisestä ryhmiä huomioivammaksi.

Muissa ryhmämme puheenvuoroissa Pinja puhui hyvin sosiaali- ja terveyspuolen haasteista. Suurimpia huolenaiheitamme olivat vanhusten kotihoidon tuen riittävyys, omaishoitajien jaksaminen ja perhetyön riittävät resurssit. Erityisesti vanhusten kotihoito on kovilla, kun hallituksen rakennepakettikin korostaa tarvetta siirtyä laitoshoidosta kohti kotihoitoa ja vanhusten määrä jatkaa kasvuaan. Espoossa tämä hoitomuotosuunta on tosin ollutkin jo jonkin aikaa. Pinja otti kantaa myös kokoomuksen neuvotteluissa tärkeäksi mahdolliseksi säästökohteeksi nostamaan kunnan työntekijöiden sairauspoissaolomäärään. Espoon työntekijät sairastivat huomattavasti yksityisenpuolen tilastojen merkintöjä enemmän, vaikka viime vuosina tällä saralla on saatukin jo positiivisia tuloksia. Pinja totesi, että työtehtävät eivät ole täysin keskenään vertailtavissa, samoin tilastointitapa on eri. Tärkeää on toki panostaa kunnan työntekijöiden hyvinvointiin!

Henna nosti puheessaan esiin ilmastonmuutoksentorjunnan keinojen selvittämisen Espoon kohdalla. Tämä on nyt mahdollista, kun rahoitus budjettineuvotteluissa löytyi. Konsultteja ei saada kuitenkaan aina apuun, joten osaamista virkamiespuolella tulee jatkossakin kehittää. Saimme neuvotteluissa rahoitusta myös vesiensuojelun toimenpideohjelman toteuttamiseen. Tarkoitus on panostaa ainakin muutamaan ongelmalliseen, mutta esimerkiksi virkistyskäytön tai luontoarvojen vuoksi merkittävään kohteeseen, johon on osoitettavissa tehokas ja kustannuksiltaan järkevä kunnostustoimenpide. Myöskään ennaltaehkäisyä ei tulla unohtamaan. Järviä on nimittäin turha kunnostaa, mikäli valuma-alueilla tapahtuvaan kuormitukseen ei puututa.

Tiina puhui tänä vuonna eirtyisesti tapetilla olleista tila-asioista kerraten, kuinka tärkeää on hoitaa tiloja ajoissa ja kunnolla, jotta vältymme hätäväistöiltä ja kalliilta korjauksilta.

Janna nosti ensimmäisessä valtuustopuheessaan esiin pääivähoidon ongelmakohtia. Tilojen valmistumisen lykkäytyminen ja tilojen puute johtavat ahtaisiin päiväkotiryhmiin, jossa niin lapset kuin aikuiset väsyvät. Janna esitti myös toivomuksen, että koko ajan lisääntyvää paperityötä pystyttäisiin vähentämään ja päiväkodin aikuiset voisivat keskittyä enemmän lapsiin.

Toisen budjettitoivomuksen esitimme liittyen järjestöjen ja kumppaneiden avustuksiin budjettineuvotteluissa saatuun lisäykseen kohdistuen. Toivomme, että tuo rahoitus ohjautuu syrjäytymisen ehkäisyyn ja ilmaisiin tai edullisiin monialaisiin harrastusmahdollisuuksiin.

Kirsi kävi puhumassa ryhmän budjettineuvotteluissa esiin nostamista ICT-hallinnon haasteista ja säästöpotentiaalista. Olemme ryhmänä toivoneet myös tiukempaa luottamushenkilöohjausta tälläkin saralla. IT-ratkaisut ovat budjetiltaan merkittäviä ja vaikuttavat kuntalaisten päivittäiseen arkeen. Tämän pitäisi olla ihan luottamushenkilöpäätöksenteon ydintä.

Mari muistutti lopuksi, että hyvistä puheista ja toiveista tulee seurata konkretiaa.

Kokonaisuutena ryhmä toi esiin viestiä, että on viisasta ja rohkeaa investoida ennaltaehkäisyyn, asukkaiden ja ympäristön hyvinvointiin myös taloudellisesti vaikeina aikoina.