Kiintiöpakolaisten määrä pitäisi nostaa vähintään hallitusohjelmassa sovittuun 1050 henkilöön heti ensi vuoden aikana. Valtion budjettiesityksessä vuoden 2020 pakolaiskiintiöksi esitetään alustavasti 850 henkilöä.

Aseelliset konfliktit, väkivaltaisuudet, ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit pakottavat ihmiset hakemaan turvaa muualta. Pakolaisia on tällä hetkellä maailmassa enemmän kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n raportti kesältä 2019 on surullista luettavaa: 70,8 miljoonaa ihmistä oli pakotettu jättämään kotinsa. Kotimaansa jättäneitä oli 25,9 miljoonaa, joista yli puolet alle 18-vuotiaita.

Suomeen pyrkineiden turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut radikaalisti ja vuoteen 2023 mennessä saavutettavaksi sovittuun kiintiöpakolaismäärän tasoon voidaan päästä jo nyt. Viime vuosina Suomi on ottanut vastaan erityisesti syyrialaisia ja kongolaisia pakolaisia. Suurin avuntarve on tällä hetkellä näiden maiden ohella muun muassa Afganistanissa, Etelä-Sudanissa ja Venezuelassa.

Vahvistamalla laillisia maahantuloreittejä voidaan tukea hallittua maahanmuuttoa. Samalla torjutaan ihmiskauppaa ja salakuljetusta. Pakolaiskiintiön nosto on konkreettinen keino auttaa sotaa ja vainoa pakenevia ja kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä.

Suomen pakolaiskiintiö on pohjoismaisittain vertailtuna matala. Suomi on tukenut kiintiöpakolaisjärjestelmää myös EU:ssa ja kiintiön nostaminen sopisi hyvin rooliimme EU:n puheenjohtajamaana.