Julkaistu Länsiväylässä maanantaina 3.2.2025.
Kevään 2023 ylioppilaista 65,5 % jäi jatkokoulutuksen ulkopuolelle valmistumisvuonnaan, vaikka suurin osa heistä haki jatkokoulutukseen. Korkeakoulujen yhteishaussa aloituspaikkoja oli noin 60 000 ja hakijoita yli 200 000. Vuoteen 2010 verrattuna koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on kasvanut lähes kymmenen prosenttiyksikköä.
Erityisesti Uudellamaalla hakupaine on suuri, sillä täällä nuorten määrä on suurin ja alue on selvästi yksi halutuimmista opiskelumaakunnista. Väestöennusteiden perusteella Uudenmaan hakupaine tulee vain kasvamaan, sillä nuorten määrän täällä ennustetaan kasvavan, siinä missä useilla muilla seuduilla se taas laskee.
Samaan aikaan näemme tilastoista, kuinka Suomi tippuu korkeakoulutettujen osuudessa muihin OECD-maihin verrattuna. Muissa OECD-maissa korkeakoulutettujen osuus nuorista aikuisista on noussut keskimäärin 47% prosenttiin, Suomessa osuus on vain 39% prosenttia. Vuosina 2020–2022 korkeakouluihin lisättiin runsaat 10 000 aloituspaikkaa ja tänäkin vuonna yli tuhat, mutta näillä määrillä emme kuro syntynyttä eroa kiinni tai saavuta yhteisesti asetettua 50 % korkeakoulutettujen osuutta vuoteen 2030 mennessä.
Ero kärkimaihin on kasvanut vielä isommaksi. Koreassa, Kanadassa ja Briteissä jo kaksi kolmasosaa nuorista on suorittanut korkeakoulututkinnon. Ennen korkeasta koulutustasosta ylpeä Suomi saisi huolestua tosissaan, olemme tippumassa kelkasta!
Uusien aloituspaikkojen lisäksi tulee huolehtia riittävästä määrästä lukiopaikkoja, jotta keskiarvorajat eivät nouse liikaa. Siirtymää tuva-koulutuksesta lukioon tulee myös vahvistaa ja ammatillisen koulutuksen paremmasta laadusta huolehtia, jotta sekään ei muodostu opintojen umpiperäksi.
Hallituksen olisi myös selvitettävä, toimiiko ensikertaa hakevien lisäpisteytys sisäänpääsyn nopeuttamiseen toivotusti. Moni pidentää nyt lukion opiskeluaikoja, jättää hakuvuosia väliin tai ei ota vastaan opiskelupaikkoja säästääkseen ensikertalaispisteitä päästäkseen ensisijaisesti toivomaansa opinahjoon.
Nyt olisi viimein syytä ottaa käyttöön myös maksuton opintoseteli avoimeen korkeakouluun ylioppilaille, jotka jäävät ilman korkeakoulupaikkaa. Näin opinnot etenisivät seuraavaa pääsykoetta ja hakumahdollisuutta odotellessa ja riittävän hyvin tehtyinä toimisivat sellaisenaan väyläopintoina korkeakouluun.
Lisätietoja
Inka Hopsu
kansanedustaja Vihreät, sivistysvaliokunnan jäsen
p. 040 758 9545
inka.hopsu@eduskunta.fi