Käsittelimme eilen ja tänään Vihreän puoluevaltuuskunnan kokouksessa melko konkreettista pakettia asioista, joilla edistää turvapaikanhakijoiden kotoutumista. Linjaus alkaa, sillä rajulla pakolaisluvulla, johon meidänkin pitää vastata:
”Maailmassa on tällä hetkellä noin 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet pakenemaan kodistaan turvattomuuden, vainon, sodan tai luonnonkatastrofien vuoksi. Nämä ihmiset hakevat turvaa, ja kansainvälisen oikeuden mukaan muilla mailla on velvollisuus auttaa. Maailman pakolaistilanteen takia turvapaikanhakijoita saapuu myös Eurooppaan ja Suomeen entistä enemmän. Näille tosiasioille emme voi mitään. Emme myöskään voi sulkea silmiämme tai rajojamme maailman ihmisten hädältä.
Olennainen kysymys onkin, miten hoidamme tilanteen kunnialla Suomessa, jotta vainoa pakenevat saavat turvaa ja pääsevät täysipainoisesti osallistumaan yhteiskuntamme toimintaan.
Ihminen tarvitsee viisi perusasiaa, jotta hän voi asettua uuteen maahan: kodin, kielen, koulutuksen, työtä ja yhteyden paikallisiin ihmisiin. Vihreät esittävät keinoja, joiden avulla voimme tarjota nämä viisi asiaa kaikille tänne tuleville.”
Viime viikolla pakolaisasioita käsittelevässä paneelissa perussuomalaiset penäsivät: ”Mikä se Vihreiden lukumäärä on, paljonko me voimme realistisesti ottaa vastaan pakolaisia?” Vastasin, että meidän on autettava tarvitsijoita. Sama ajatus tuli kirjattua ohjelmaan, meidän tulee tarjota mahdollisuudet kotoutumiseen kaikille tänne tuleville.
Vihreiden linjaus sisältää viisi osa-aluetta, joita hyvässä kotoutumisessa tarvitaan. MTV tarttui niistä työllistymiseen. Niinpä avaan ajatuksiamme siitä vähän tarkemmin.
”Maahanmuuttajien työllisyysaste on koko väestöä matalampi, mutta mitä pitempään maassa oleskelee, sitä korkeammaksi se nousee. Positiivista työllistymiskehitystä on tuettava ja työllistyminen on saatava käyntiin heti maahan saapumisen jälkeen. Sekä yksittäinen maahanmuuttaja että koko Suomi tarvitsevat työtä.”
Maahan saapumisen ja työllistymisen väli on saatava lyhenemään. On purettava karenssijärjestelmäämme, joka johtaa 3-6 kuukauden odotusaikoihin ennen työskentelyoikeutta.
Turvapaikanhakijoille tulisi myöntää heti sosiaaliturvatunnus ja mahdollistaa pankkitilin avaaminen ja näin poistaa työn vastaanottamisen esteitä.
Kielikoulutus pitää saada käyntiin mahdollisimman nopeasti ja laadukkaasti. Sen jatkuvuus ja laatu tulee varmistaa ja taata mahdollisuus saada kielikoulutusta riittävän korkealle kielitaidon tasolle asti. Toisaalta työn aloittamisvaiheen kielitaitovaatimuksista on syytä höllätä, jotteivat ne muodostu työllistymisen esteeksi. Työnantajia voidaan tukea kielikoulutuksen kustannuksissa.
Työnantajilta toivoisin rohkeutta rekrytointiin, vaikka todistus opinnoista ei olisi kotimainen ja kielitaito olisi hieman vajaa. Maahan muuttaneen jo hankittu osaaminen pitäisi tunnistaa paremmin ja lukea hyväksi. Uskon, että näin saisimme aikaan myös positiivisen kierteen asenneilmapiirissä. Hallitukselta toivoisin jotain insentiivejä työnantajien tueksi. Voisiko palkkatukea pitkäaikaistyöttömien työllistämisen tapaan kokeilla maahanmuuttajienkin kohdalla?
Kielitaito kehittyy arjen tilanteissa, työ ja oma asunto auttavat pääsemään normaaliin arkeen kiinni. Näihin toimiin pitäisi satsata nyt, vaikka ne kalliita aluksi ovatkin. Nämä ratkaisut olisivat inhimillisesti oikein, mutta auttaisivat pitkällä aikavälillä myös kestävyysvajeemme kuromisessa. Turvapaikanhakijoiden onnistuneen kotoutumisen tulisi olla yksi hallituksemme päätavoitteista ja se voisi hyvin kuulua hallituksen nimeämien kärkihankkeiden joukkoon.
Lauri Kianderin haastattelu kestävyysvajeesta ja maahanmuuttajien työllistymisen vaikutuksista
http://yle.fi/uutiset/kiander_lahi-idan_kriisit_muuttavat_suomen_vaestoennusteita/8290268
Vihreitä ratkaisuja turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten kotouttamiseen
https://www.vihreat.fi/vihreita-ratkaisuja-turvapaikanhakijoiden-pakolaisten-kotouttamiseen
