Kouluikäisten lasten perheiden arki on nykyisin usein liian kiireistä, työpäivät ovat pitkiä ja loppuilta kuluu harrastuksiin kuljettaessa. Toisaalta samaan aikaan ongelmana on pienten koululaisten yksinäiset aamut ja iltapäivät tai vaihtoehtoisesti ylisuuret hoitoryhmät. Edellä mainittuihin ongelmiin on viime vuosina etsitty ratkaisuja kunnissa. Moni toisluokkalainen on jäänyt ilman aamu- ja iltapäivähoitoa ja harrastus- ja kerhotoimintaa on kutsuttu mukaan hätiin.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on kutsunut professori Lea Pulkkisen selvittämään joustavaa koulupäivää, sen parhaiten toimivia käytäntöjä ja tekemään tutkimukseen pohjautuvia kehittämisehdotuksia mallin vakiinnuttamiseksi. Joustava koulupäivä koostuu aamu- ja iltapäivätoiminnasta sekä koulun kerhotoiminnasta, jota saatetaan sijoittaa myös oppituntien väliin. Joustavan koulupäivän laajempi käyttöönotto tukisi lasten kasvua ja -kehitystä ja lisäisi lasten ja perheiden hyvinvointia.
Peruskoulun kehittämistä pohtineen työryhmän esitys koulupäivän alun lykkäämisestä aikaisintaan kello yhdeksään onnistuisi myös aamupäivätoiminnan tukemana niille perheille, joille myöhäisempi aamu muuten tuottaisi ongelmia.
Lasten yhdenvertaisuus kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminnassa toteutuisi paremmin, kun harrastustoiminta olisi osa koulupäivää. Malli mahdollistaisi jokaiselle lapselle ainakin yhden harrastuksen. Harrastusten on todettu olevan merkittävä osatekijä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä.
Perheiden arki helpottuisi, kun illat ja viikonloput vapautuisivat perheiden yhteiseen ajanviettoon. Koululaisten yksinäiset aamut ja pitkät iltapäivät vähenisivät. Parhaassa tapauksessa kunta myös säästäisi iltapäivähoidon kustannuksissa kutsumalla järjestöjä mukaan joustavan koulupäivän toteutukseen.
Harrastustoiminnan sijoittaminen koulupäivien yhteyteen helpottaisi harrastetilojen ruuhkahuippuja alkuillan tunneilta. Uudistus voisi lisätä myös uusien työpaikkojen syntyä harrastusalalle.
Joustavan koulupäivän avulla olisi mahdollista lisätä koululaisten liikuntaa lähelle 1-2 tunnin päivittäisen liikunnan minimisuositusta. Liikunnan, musiikin ja muun luovan toiminnan lisäämisellä koulupäiviin on myönteisiä vaikutuksia oppimistuloksiin, työrauhaan ja viihtyvyyteen. Joustava koulupäivä tukisi hyvin perusopetuksen tavoitteita.
Inka Hopsu
Opettaja, yhteyspäällikkö
Kansanedustajaehdokas (Uusimaa, vihr.)
Tämä kirjoitus on alunperin julkaistu Aamupostissa 18.3.2015
