Tämän vuoden budjetissa lisäsimme hieman rahoitusta taiteen perusopetukseen eli kulttuuripuolen harrastuksiin, toivottavasti suunta säilyy jatkossakin. Nyt oli korkea aika avustusten nostolle, sillä tähän ei ole pystytty moneen vuoteen, kun taas nuorten määrä Espoossa on samaan aikaan kasvanut.
Valtuusto on myös linjannut niin edellisessä kuin nykyisessä strategiassa harrastuksesta jokaiselle espoolaislapselle ja –nuorelle sekä tehnyt useita aloitteita, jolla monipuoliseen harrastustoimintaan on haluttu panostaa. Harrastustoiminta nähdään yhtenä parhaista keinoista ehkäistä syrjäytymistä ja tukea nuorten kasvua.
Liikuntaharrastuksia huomioitiin budjettineuvotteluissa liikuntapaikkojen vuokra-avustusten lisäämisellä. Nuorisotoimi on tehnyt aktiivista ja hyvää yhteistyötä liikuntatoimijoiden kanssa, toivoisin, että yhteistyö ja vuoropuhelu entisestään tiivistyy myös kulttuuripuolen kanssa.
Myös rahoituksen lisääminen vähävaraisten harrastustoimintaan on ollut pitkään vihreiden ja muidenkin ryhmien esityksissä. Tässä esitetyn passin lisäksi on puhuttu harrastussetelistä, jonka avulla nuori ja perhe voisivat valita, minkä tahansa tarjolla olevista harrastusmuodoista. Ajatuksena on se, etteivät harrastukset eriytyisi varallisuuden mukaan. Näitä valinnanvapauteen perustuvia rahoitustapoja on ollut vaikea edistää, kuten tässäkin vastauksessa todetaan, taloussyistä. Aloitevastauksessa kuitenkin kerrotaan, että noin 20 % nuorista kokee harrastukset liian kalliiksi ja noin 40 % ei koe tietävänsä, mitä alueella voi harrastaa, joten tekemistä riittää.
Perusrahoituksen turvaaminen eri toimijoille, myös liikunnan ja kulttuurin sektoreiden ulkopuolille jääville harrastuksille on myös äärimmäisen tärkeää ja usein hyvin pienilläkin avustuksilla saadaan aikaan laadukasta toimintaa. Harrastustoiminnassa vapaaehtoistyön panos kertoo moninkertaiseksi kaupungin antaman taloudellisen panoksen. Olisi hyvä aktiivisesti etsiä myös niitä keinoja, joilla kaupungin tilojen käytön helpottamisella tai muilla vapaaehtoistoiminnan tukemisen tavoilla voidaan harrastustoimintaa edistää.
HOP-kerhot ja muut koulupäivän yhteyteen rakennetut harrastusmahdollisuudet ovat myös hieno ja valtuuston toivoma lisä. Harrastusten sovittamista koulupäivän yhteyteen täytyy vielä kuitenkin harjoitella, siten, että kategorinen kellonaikaan ja päivään sidottu koko Espoon malli ei vaikeuttaisi koulujen lukujärjestysten tekoa ja muuta jo olemassa olevaa harrastustoimintaa liikaa.
Harrastustoiminnan yksi arvokas osuus on kaveriporukan laajeneminen ja välillä myös se, että harrastuksissa voi olla aivan eri joukon kanssa kuin koulussa. Harrastuksessa pysymiseen vaikuttaa myös se, löytyykö itselle mieluisa tapa toimia. Onkin hyvä, että vastauksessa todetaan, että eri mahdollisuuksista tiedottamiseen ja viestimiseen panostetaan entistä enemmän, samoin nuorten omien toiveiden kuulemiseen.
