Kansanedustaja Inka Hopsu (vihr.) Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnasta toivoo, että rauhankasvatus, ihmisoikeudet ja sovittelutaidot otettaisiin mukaan koulujen opetusohjelmaan. Hopsu valmistelee parhaillaan Euroopan neuvoston parlamentaariselle yleiskokoukselle raporttia aiheesta ”Nuoret konfliktien ehkäisyssä ja ratkaisijoina”. Hän kertoi väliaikatietoja työstään yleiskokouksen kulttuuri-, tiede-, koulutus- ja mediakomiteassa Ranskan Strasbourgissa torstaina.
”Sovittelu- ja rauhanrakennustaitoja pitäisi opettaa lapsille jo varhaisessa vaiheessa. Erityisen tehokkaiksi ovat osoittautuneet nuorten itsensä vetämät epäviralliset projektit. Valistus- ja kasvatustyö menevät kuitenkin hukkaan, jos nuoria ei koskaan oteta aidosti mukaan päättämään asioista. Se ei riitä, että nuoret keskustelevat asioista keskenään nuorisovaltuustoissa. Nuorten mielipidettä pitää kysyä kaikista päätöksistä, jotka vaikuttavat heidän elämäänsä”, Hopsu totesi.
Hän kiitti Euroopan neuvoston nuorten rauhankasvatusaloitteita, joita ovat muun muassa Youth Peace Camp ja Youth Peace Ambassadors, sekä neuvoston päätöstä myöntää vuoden 2019 Vaclav Havel –rauhanpalkinto Youth Initiative for Human Rights –järjestölle. Myös Suomen ulkoministeriö on ollut aktiivinen järjestämällä kaikkien aikojen ensimmäisen konferenssin nuorten myönteisestä roolista ja osallisuudesta rauhanprosesseissa. Youth Participation in Peace Processes järjestettiin maaliskuussa 2019 Helsingissä yhdessä YK:n kanssa.
Torstain kokoukseen osallistui suuri joukko nuoria Euroopan neuvoston nuorisovaltuustosta.
”He esittivät hyviä kommentteja ja lisäysehdotuksia raporttiin. He toivat esiin muun muassa uskontojen välisen vuoropuhelun tärkeyden ja radikalisoituneiden nuorten mukaanottamisen”, Hopsu kertoo.
Hän on iloinen raportointitehtävästään, koska rauhanvälitys on yksi Suomen ulkopolitiikan painopisteistä. Suomi laati myös ensimmäisenä maana maailmassa virallisen toimeenpano-ohjelman YK:n 2250 päätöslauselman (Nuoret, rauha ja turvallisuus) toteuttamiseksi. Hopsu järjesti joulun alla Helsingissä kuulemistilaisuuden, johon osallistui kansalaisjärjestöjen ja julkishallinnon toimijoiden edustajia. Alkukesästä hän tekee tiedonkeruumatkan Balkanin alueelle.
Raportin alullepanneet eurooppalaiset kansanedustajat pitivät tärkeänä aiheen käsittelyä Euroopan neuvostossa, koska sen 47 jäsenmaan alueella on aseellisia tai pitkittyneitä konflikteja, jotka vaikuttavat konfliktialueilla asuvien tai niiltä pakenemaan joutuvien nuorten elämään dramaattisesti. Nuorilla ei kuitenkaan ole pääsyä niihin pöytiin, joissa rauhasta neuvotellaan. Raportoijalta toivottiin ratkaisuehdotuksia näihin ongelmiin.
Euroopan neuvoston kansanedustajien laatimat raportit ovat pohja yleiskokouksen päätöslauselmille tai suosituksille.
