Suomalaisedustajat kehuivat ja puolustivat oikeusasiamiehiä Euroopan
neuvostossa
Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous keskusteli keskiviikkona siitä,
miten oikeusasiamiehet eri puolilla Eurooppaa toimivat ja miten
oikeusasiamiesinstituutiota voisi vahvistaa. Suomen valtuuskunnasta
puheenvuoron saivat kansanedustajat Hilkka Kemppi (kesk.) ja Inka Hopsu
(vihr.). Molemmat korostivat oikeusasiamiehen tärkeää roolia hyvän hallinnon ja
kansalaisten perusoikeuksien valvojana.
”Jokainen valitus oikeusasiamiehelle kertoo kuitenkin siitä, että me
lainsäätäjinä olemme epäonnistuneet. Olen huolissani, että juuri opetussektorin
kanteluiden määrä on noussut oikeusasiamiehelle Suomessa. Se kertoo, että
muutoksia on tehtävä, vaikka määrät ovatkin kansainvälisesti verraten
pieniä. Esimerkiksi perusopetuslakiin tulisi saada mahdollisuus
itsenäiseen valvontaan”, Kemppi huomautti.
Oikeusasiamiesinstituutio toimii 140 maassa, mutta oikeusasiamiehille annettu
toimivalta ja rahoitus vaihtelevat suuresti. Euroopan neuvoston
perustuslakiasioita käsittelevä asiantuntijaelin Venetsian komissio on tänä
vuonna laatinut suosituksen siitä, miten oikeusasiamiesten asemaa voisi
suojella ja edistää. Oikeusasiamiesinstituutiota uhkaavat muun muassa
nimitysten politisoituminen, tiedonsaannin vaikeutuminen ja oikeusasiamiesten
toimivallan kaventaminen.
”Tämän vuoksi olisi tärkeää, että Euroopan neuvostolla olisi yhteiset
standardit ja myös keinoja valvoa, miten jäsenvaltiot noudattavat Venetsian
komission suosituksia. Tästä hyödyttäisiin erityisesti niissä tilanteissa, kun
valtio omalla toiminnallaan uhkaa oikeusasiamiehen asemaa ja
riippumattomuutta”, Hopsu totesi.
Kemppi ja Hopsu kertoivat eurooppalaisista kansanedustajista koostuvalle
kuulijakunnalleen suomalaisesta laillisuusvalvonnan mallista, jota toteuttavat
oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia. Oikeusasiamies aloitti
toimintansa Suomessa jo vuonna 1920.
”Meillä on kaikilla vastuu siitä, että puolustamme ja suojelemme tätä arvokasta
instituutiota siten, että se säilyy aidosti riippumattomana ja että sillä on
toimintaansa riittävä rahoitus. Ihmisoikeuksien puolustaminen vaatii
puolueetonta tahoa tutkimaan ja tarvittaessa huomauttamaan perusoikeuksien
loukkauksista ja hallinnon epäkohdista”, Hopsu sanoi.
Kemppi kertoi, että eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsenenä laillisuus- ja
perusoikeusvalvontaan liittyvät kysymykset kiinnostavat häntä erityisesti.
”Elämme mielenkiintoisa aikoja. Perustuslakia ja oikeusvaltioperiaatetta
kyseenalaistetaan nyt eri puolilla maailmaa, niin Amerikan, Aasian kuin
Euroopankin mantereella. Se on todella huolestuttavaa, sillä juuri nyt meidän
pitäisi tukea oikeusvaltiota, ihmisoikeuksia ja sopimusyhteiskuntaa”, Kemppi
mainitsi.
Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin
poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista
koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta
ministerikomitea päättää asioista. Parlamentaarinen yleiskokous on koolla
30.9.–4.10. Ranskan Strasbourgissa.
