Hyvät kuulijat
Viime päivinä on taas saanut olla valtavan ylpeä suomalaisista nuorista. Kun amerikkalainen Trumpin tukija, äärioikeistopuhuja, maahanmuuttokriitikko Charlie Kirk murhattiin, nousi somessa moni nuori vastustamaan hyvin selvin sanoin poliittista väkivaltaa. Nuoret tuntevat jo kotimaammekin jakautuneen mielenmaiseman liiankin hyvin. Poikani ystävä kertoi, että inttituvassa oli pakko tehdä sopimus, että politiikasta ei puhuta, sillä muuten yhteiselo ei olisi onnistunut ollenkaan, niin toisia loukkaaviksi olivat mielipiteet muodostuneet. Niin kaukana olivat näkemykset toisistaan, että yhteistä ymmärrystä oli mahdoton saavuttaa. Tästä jakaantumisesta pitää olla aidosti huolissaan.
Erään nuoren analyysi Amerikan kehityksestä nosti myös huolen demokratian heikkenemisestä. Jos demokratia huojuu, äärioikeisto lisääntyy, ihmiset eivät koe demokraattisin keinoin pääsevänsä vaikuttamaan, riski poliittiselle väkivallalle kasvaa. USA:ssa taustalla vaikuttaa myös aseita ja väkivaltaa pitkään normalisoinut kulttuuri.
Meillä Euroopassa on huomattu, että jakolinjoja lietsotaan usein myös ulkovaltojen toimesta, siksikin niiden purkaminen on tärkeää ja ymmärryksen lisääminen, että ääriajattelu, vihanlietsonta, heikentävät meitä. Tekevät sitä niin kansallisesti, mutta myös globaalisti haastavat suurten ongelmien ratkaisua yhdessä.
Tänään vietetään kansainvälistä demokratia-päivää. Demo- Finland selvitti suomalaisten näkemyksiä demokratian tilasta. Kyselyn mukaan selkeä enemmistö suomalaisista on huolissaan demokratian tilasta maailmalla. Valtaosa kokee tämänhetkisen tilanteen myös vähentävän omaa turvallisuuden tunnetta.
72 prosenttia maailman väestöstä elää autoritaarisissa valtioissa. Demokratian tila on heikennyt jo kaksi vuosikymmentä ja valitettavasti tämän seuraukset heijastuvat maailmalta meillekin. On tärkeää korostaa toimivan demokratian merkitystä ja toisaalta koko ajan tehdä töitä sen eteen, että demokratia vahvistuisi myös meillä.
Kaikkien mahdollisuus osallistua on yksi toimivan demokratian peruselementeistä. Kuntavaaleissa näimme, kuinka asuinalueiden väliset erot äänestysaktiivisuudessa kasvoivat jälleen. Vanha fakta on, että jos äänestää silloin, kun ensi kerran saa, se ennustaa hyvin sitä, että äänestää jatkossakin. Nuorten osallisuuden vahvistaminen on siis tältäkin kannalta hyvin oleellista. Nyt on hyviä vaaleja tarjolla myös ehdolle asettumiseen, niin kuntien (ja alueiden?) nuorisovaalit ja opiskelijakuntien edarivaalit. Toivottavasti näihin saadaan ehdollekin mukaan moninainen joukko.
Osallistuin reilu viikko sitten palestiinan rauhan ratkaisuja käsitelleeseen kokoukseen Skotlannissa. Gazan kamalaa tuhoa ja sen laajenemista Länsirannalle katsoessa, on vaikea kaivaa itsestään toivon näkymiä, mutta meillä oli mukana kahden valtion mallin pitkäaikaiset ratkaisuehdotusten rakentajat palestiinalaisen Hiba Husseini ja israelilainen Yossi Beilin ja he valoivat uskoa meihin, niin hullunkuriselta kuin se kuulostaakin. Jonkun on nähtävä positiivisia tulevaisuuskulkuja, että ne voivat syntyä.
Kiitos nuoret, kun teette työtä toivon eteen, yhteiskunnan ja maailman, jossa ei mentäisi vain vahvimpien ehdoilla tai globaalisti sotilaallisesti ja taloudellisesti vahvimpien ehdoilla, vaan yhä etsittäisiin rauhan, osallisuuden, toimeentulon, hyvän elämän ratkaisuja kaikille.
Kansainvälinen demokratiapäivä ja nuorten rauhan viikko
Kansainvälistä demokratiapäivää vietetään 15.9. YK:n yleiskokouksen julistaman päivän on tarkoitus muistuttaa meistä jokaista, myös päättäjiä, demokratian merkityksestä.
15.-21.9. vietetään lisäksi nuorten rauhan viikkoa. YK-nuorten koordinoimalla viikolla nostetaan esiin rauhan merkitystä nuorille, mutta myös nuorten merkitystä rauhan rakentajina.
