Kiitos kansalaisaloitteen allekirjoittajille ja vireillepanijoille. Yli 60 000 allekirjoitusta on aloitteelle erinomainen määrä. Toivottavasti eduskunta käy tästä perusteellisen ja arvokkaan keskustelun, minkä tämä tärkeä aloite todella ansaitsee.

Yleisradio julkaisi keskiviikkona uutisen, jossa sen tietojen mukaan Luonnonvarakeskuksen uudet laskelmat Suomen hiilinieluista olisivat radikaalisti erilaiset verrattuna keväällä julkaistuihin laskelmiin. Mikäli uutinen pitää paikkansa, asettaa tämä hallitukselle yhä enemmän painetta tehdä vaikuttavia ilmastotoimia nopeasti. Tältäkin osin käsittelyssä oleva kansalaisaloite on erittäin merkityksellinen.

Metsä on ilmaston kannalta keskeinen luonnonvara. Ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa metsä toimii hiilinieluna. Se, miten metsää hoitaa ja kasvattaa, vaikuttaa merkittävällä tavalla myös nielujen suuruuteen ja hiilen sidontaan. Avohakkuut historiaan -kansalaisaloite synnyttää nyt myös keskustelua metsänhoidon ja kasvatuksen eri vaihtoehdoista. Tämä on tervetullut keskustelunavaus, sillä jo pitkään Suomessa on ajateltu, että vain avohakkuut olisivat ne ainoa oikea ja tehokkain tapa hoitaa metsää. Näin ei kuitenkaan ole.

Avohakkuissa on merkittäviä ongelmia, kuten aloitteessa todetaan. Ongelmakohdat osuvat erityisesti luonnon monimuotoisuuteen. Avohakkuussa kaadetaan tietyn alueen kaikki puut, muutamia yksittäisiä puita lukuun ottamatta. Uhanalaisten lajien kannalta tämä on ongelmallinen tapa, sillä yli kolmannes Suomen uhanalaisista lajeista on metsälajeja. Suurimpia syitä metsälajien uhanalaistumiselle ovatkin lahopuun määrän väheneminen ja metsien hakkuut.

Esimerkiksi lintujen kannalta avohakkuut ovat ongelmallisia, kun hakkuutapa tuhoaa helposti lahot pökkelöt ja puiden aluskasvusto häviää, mikä vaikeuttaa ravinnonhankintaa. Vaarantuneita lajeja ovat mm. monet tutut lajit, kuten tiaiset ja metsäkanalinnut mm. pyy ja riekko. Lisäksi avohakkuiden yhteydessä tehty maanmuokkaus rehevöittää vesistöjä ja jatkaa hiilen vapauttamista ilmakehään ennen kuin uusi kasvusto alkaa taas sitoa sitä. Alue on kymmeniä vuosia hiilinielun sijaan päästölähde.

Valtio on suurin yksittäinen metsänomistaja, omistamalla noin 25% tuottavasta metsämaasta. Luken mukaan valtio vastaa 10 prosentista hakkuita vuosittain. Vihreät on tukenut avohakkuiden kieltoa valtion omistamilla mailla, sekä turvepohjaisilla mailla.

Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus, joka on aloitteessakin nostettu, olisi toimiva ratkaisu. Jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa hiili on sidottuna puuhun pidempään kun puiden annetaan kasvaa kauemmin. On myös hyvä huomata, että puu ei ole ainoa hiilen sitoja, vaan myös maaperä on huomattava hiilinielu. Jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa maaperän hiili ei pääse vapautumaan ilmakehään toisin kuin avohakkuussa ja sen jälkeisessä maaperän käsittelyssä. Jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa vesistöt eivät myöskään kuormitu samalla tavalla, kun maanmuokkausta ei tehdä samassa mittakaavassa kuin avohakkuissa. Nyt vain alle 5 % talousmetsistämme hoidetaan jatkuvan kasvatuksen menetelmin.

Luonnon monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen vastaisen työn lisäksi jatkuvapeitteinen metsänkasvatus on erilaisten kasvatusmallinnusten perusteella tietyissä olosuhteissa myös taloudellisesti perustellumpaa kuin avohakkuiden toteuttaminen. Tulovirta on metsänomistajille tasaisempaa ja kustannuksia ei synny taimikonhoidosta.

Hallitusohjelmassa on kirjaus, johon tämäkin kansalaisaloite voi nojautua. “Edistetään monipuolisia metsien kasvatus- ja käsittelytapoja, mukaan lukien jatkuvapeitteinen kasvatus, ilmastotavoitteet ja taloudelliset näkökulmat huomioon ottaen.”

Kiteytän vielä, ilmastotavoitteiden ja monimuotoisuuden edistämiseksi Vihreät tukee avohakkuiden kieltoa valtion omistamilla mailla, sekä turvepohjaisilla mailla.