Tiiviit pohdinnat kirjattu Espoon lukioseminaarin jälkeen 28.1.2014

Lukuja

Lukion aloituspaikkoja varataan Espoossa 61,5 %:lle ikäluokasta, Helsigissä 60 %:lle ja Vantaalla 54,3 %:lle. Lisäksi espoolaisia opiskelee paljonkin Kauniaisissa ja Helsingissä. Perheet kannustavat kovasti lukio-opintoihin.

Vieraskieliset lukiossa

Alin keskiarvo, jolla pääsi espoolaiseen lukioon vuonna 2014 oli 7,5. Sisäänpääsy keskiarvo on noussut viime vuosina. Vieraskielisten osuus sisäänpäässeistä on 5,1 %, kun väestön vieraskielinen osuus on noin 11,5 % . Moni rehtori kertoi, että vieraskielisten osuus on tuntunut vähentyneen keskiarvon noustessa. Kyselin tästä lukuja, kun vieraskielisten osuus väestöstä kuitenkin koko ajan kasvaa. Tämän eron ei soisi kasvavan. Viime vuonna päätimme lautakunnassa lukion valmistavan opetuksen (vasta maahan tulleille tai heikko kielitaitoisille) aloittamisesta, mutta valitettavasti ryhmästä ei tullut riittävän suuri. Tänä vuonna koitetaan uudestaan.

Neljän opiskeluvuoden käyttö

Lukiolaisista 4. vuoden opiskelijoita on 5,1 %. Tämäkin määrä on laskenut ja Espoo on osaltaan rahoituksella ohjannut määrän vähentämiseen. Uusi lukiolaki tekee ymmärtääkseni saman eli rahoitusta poistamalla ohjaa nopeampiin opintoihin. 4. vuoden opinnot ovat olleet monelle kuitenkin hyvä keino hankkia riittävät taidot jatko-opintoihin tai yhdistää lukio-opiskelu esimerkiksi kilpaurheiluun tai vaikka musiikkiopintoihin. Nykyinen neljännen vuoden opiskelijoiden osuus vastaa kuulemma entisten luokalle jääneiden osuutta. Toisaalta neljän vuoden lukio-opiskelijoiden joukko on kirjava, sillä jotkut säästävät neljännen vuoden pääsykokeisiin lukemiseen ja tekevät vain muutaman viimeisen kurssin. Tämä siksi, että useassa ylipistossa on alettu antaa lisäpisteitä ensimmäistä kertaa pyrkiville. Näinköhän opintoajan lyhentämisajatus toimii sittenkään tässä kohtaa?

Uusi tuntijako, uudet opetussuunnitelmat

Lukion uusi tuntijako tuli viime vuonna päätettyä lopulta melko pienin muutoksin, vaikka muutostarve koettiin suuremmaksi. Nyt on käynnissä opetushallituksen opetussuunnitelmatyö, jolla on haasteet vastata muutospaineisiin ja samalla todella tiukka aikataulu ja harmillisesti osallistavat konsultaatioajat jäävät lyhyiksi. Perusopetussuunnitelman uudistusprosessi eteni löyhemmin ja itsekin ehdin sitä ainakin kahdessa kohtaa ja kolmessa roolissa kommentoimaan. Varmasti paljon hyvää lukio-ops:issakin hyödynnettävää löytyy jo perusopetuksen ops:istakin. Aikataulu menee niin, että Opetushallitus työstää ops:ia nyt, syksyllä kunnat työstävät omiaan ja elokuussa 2016 tulisi koulujen ottaa jo omat ops:insa käyttöön.

Rahoitus tiukalla

Rahoitus huoletti monia. Kahdessa vuodessa (2014-2015) rahoitusta ollaan leikkaamassa 20 % (nyt mennään noin -10, 6 % kohdalla suhteessa vuoteen 2013) . Tarkoitus on tiivistää lukioverkkoa, paikoin tämä tarkoittaa pitkiä lukiomatkoja tai paikkakunnalta muuttoa. Espoossa oppilasmäärät ovat kasvamassa, joten paine lukioiden lakkauttamiselle ei ole niin suuri. Tästä huolimatta käytiin keskustelua olisiko hyvä lukion koko 1000 oppilaan tuntumassa ja mitä hyötyjä tästä olisi kurssitarjonnan jne. kannalta. Rehtorit pitivät 500-550 oppilaan lukiokokoa hyvänä ja sanoivat sen parantavan oppilaantuntemusta ja tukevan oppilaiden hyvinvointia lukioissa.

Järjestämislupien haku alkaa 2015 ja päätökset tulevat 2016. Kunta hakee lupaa ja päättää sitten itse, kuinka monta lukiota sen alueella toimii. Monet lukiot olivat myös huolissaan erityistehtävien säilymisestä, Espoossa matematiikka- ja musiikkipainotuksesta ja kahdesta IB-linjasta. Espoon suurimmaksi lukioksi on tämän hetkisten suunnitelmien mukaan kasvamassa Viherlaakson lukio, tätä hieman hämmästeltiin, eihän Viheriä aivan joukkoliikenteen solmukohdaksi voi kutsua.

Joka tapauksissa kaikkiin isoihin muutoksiin toivottiin suunnitelmallisuutta ja pitkäntähtäimen näkemystä. Sitä on varsin oikeutettua päättäjiltä ja johtavilta virkamiehiltä vaatia.

Mitä kaikkea pitäisikään uuden opetussuunnitelman ottaa huomioon? Entä 2020-luvun lukion?

Tässä omasta mielestäni tärkeitä nostoja lyhyesti:

-opiskelijoiden osallisuus (myös ops-prosessissa)
-kansainvälisyys, Espoossa on hienoa Shanghai-yhteistyötä, mutta potentiaalia on muuallakin
-vieraskielisten mahdollisuus päästä ja pärjätä lukiossa, asenteet
-kodin ja koulun yhteistyö
-oppilaiden hyvinvointi (!)
-tieto- ja viestintäteknologia osana opetusta, e-lukio (voisiko kursseja tehdä kesälläkin yhä enemmän?)
-arviointi suhteessa peruskoulun arviointiin
-kehitetäänkö korkeakouluopetuksessa tarvittavia ja riittäviä akateemisia taitoja
-uuden tuntijaon tuoman opinto-ohjeuksen lisätunnin käyttö, mahdollisuudet työelämään tutustumiseen, kurssijakso koulun ulkopuolella, entäs vapaaehtoistyöjakso?
-kieliohjelma
-englannin kielisen opetuksen lisäämisen tarve, esimerkiksi teemakursseilla?
-aikuisopetuksen ja iltalukion tulevaisuus
-tyttöjen ja poikien eriytyvä menestys
-(ainakin) virtuaalisesti avoimia kouluja
-opettajien hyvinvointi ja täydennyskoulutus mahdollisuudet, ajan tasalla pitää pysyä

Ja ehkä loppuun tärkeimpinä nostaisin yhteisöllisyyden eli toisista huolehtimisen ja kehitysinnon, jonka voi minusta tulkita myös sitoutuneisuudeksi.