Sosiaali- ja terveysministeriön julkistamat uudet STEA-avustusten myöntökriteerit uhkaavat sulkea rahoituksen ulkopuolelle järjestöjä, jotka tekevät työtä esimerkiksi yhdenvertaisuuden, vähemmistöjen oikeuksien ja kotoutumisen edistämiseksi. Vihreiden kansanedustajat Mari Holopainen ja Inka Hopsu pitävät linjausta vakavana iskuna kansalaisyhteiskunnalle ja yhtyvät kuntaministeri Anna-Kaisa Ikosen kritiikkiin siitä, ettei ministeri Wille Rydmanin esittämiä linjauksia ole käsitelty hallituksen sisällä yhdessä.
STEA-avustuksia myönnetään vuonna 2027 noin 190 miljoonaa euroa, mikä on kolmannes vähemmän kuin tänä vuonna. Samalla avustusten myöntämisen ehtoja kiristetään merkittävästi.
– Hallitus kohdistaa leikkauksia järjestöihin, jotka tekevät työtä yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja ihmisoikeuksien puolesta. Tämä on kestämätön valinta, joka osuu erityisesti vähemmistöihin ja heikommassa asemassa oleviin ihmisiin, sanoo kansanedustaja Mari Holopainen.
Uusien kriteerien mukaan avustuksia ei jatkossa myönnettäisi esimerkiksi toimintaan, jonka katsotaan painottuvan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen tai kohdistuvan pääasiassa tiettyyn identiteetti- tai taustaryhmään.
– Leikkausten kohdentaminen esimerkiksi maahanmuuttajien, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen sekä naisten oikeuksia edistäviin järjestöihin on vakavassa ristiriidassa sen kanssa, että hallitus on sanonut juuri haluavansa torjua naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, Holopainen kritisoi.
– Ministeri Ikonen on aivan oikeassa todetessaan, ettei näitä linjauksia voi hyväksyä tällaisinaan. Jos hallituksen omakaan ministeri ei pidä valmistelua hyväksyttävänä, kriteerit on tuotava takaisin yhteiseen käsittelyyn ja arvioitava uudelleen. Ministeri Rydmanin puolueen identiteettipoliittiset sodat eivät saa nyt viedä hyvää työtä tekeviä järjestöjä pesuveden mukana, kansanedustaja Inka Hopsu toteaa.
– Kansalaisyhteiskunnan tehtävä ei ole vain tuottaa palveluita vaan myös kertoa päättäjille, mitä päätösten seuraukset tarkoittavat ihmisten elämässä. Myös tätä tehtävää monet katto- ja keskusjärjestöt hoitavat, Hopsu jatkaa.
– Neuvonta- ja koulutustyön rajaaminen pois rahoituksesta johtaa järjestöjen työn vaikuttavuuden heikkenemiseen. Niin viranomaiset kuin monet vapaaehtoiset ovat hyötyneet näistä, usein kattojärjestöjen tuottamista palveluista, Hopsu muistuttaa.
– Valtioneuvoston me puhumme teoin -kampanjaa haastetaan taas, kun maahanmuuttajien kotoutumistyön resurssit näin viedään. Erityisen surullista on, että leikkausviesti sateenkaari-ihmisille toimitetaan juuri Pride-kuukautena. Rydmanin ehdottama rajaus vaikuttaisi niin kapealta, että myös perhe- ja kriminaalityö näyttäisivät jäävän ilman rahoitusta. Monille yksinäisille järjestöt ovat yhteisöjä, jotka tarjoavat tukea, neuvontaa ja turvaa. Hallituksen linja herättää perusteltua huolta siitä, arvostetaanko tätä työtä enää, ihmettelee Hopsu.
Holopaisen mukaan järjestöjen tekemä vaikuttamistyö on ollut keskeisessä roolissa monien yhteiskunnallisten uudistusten syntymisessä. Holopainen ja Hopsu ovat muiden vihreiden kansanedustajien kanssa jättäneet asiasta kirjallisen kysymyksen ja vaativat hallitukselta selvitystä siitä, miten se aikoo turvata näiden väestöryhmien palvelut järjestörahoituksen leikkautuessa.
– Ministeri Rydmanin esitys heikentäisi vakavalla tavalla kansalaisvaikuttamista ja demokratiaa. Mikäli ja toivottavasti kun kokoomus ja muu hallitus aikovat oikeasti puuttua tähän, korjausliikkeitä on tehtävä nopeasti. Järjestöt eivät voi olla pitkään epätietoisuudessa niiden toiminnan tulevaisuudesta, Holopainen vaatii.
Järjestöt ovat pitkään täydentäneet julkisia palveluita tarjoamalla matalan kynnyksen tukea ihmisille ennen kuin ongelmat kärjistyvät. Vihreät vaativat hallitusta arvioimaan uudet avustuskriteerit uudelleen ja käymään aidon vuoropuhelun järjestökentän kanssa ennen päätösten toimeenpanoa.
Lisätiedot:
Mari Holopainen, kansanedustaja (Vihreät / Helsinki)
mari.holopainen@eduskunta.fi, puh. 0505143452
Inka Hopsu, kansanedustaja (Vihreät / Uusimaa)
inka.hopsu@eduskunta.fi, puh. 09 432 3054/ 0407589545
