Arvoisa puhemies!
Koronavirus on iskenyt kokonaisvaltaisesti yhteiskuntaamme. Terveyshaittojen lisäksi kovan kolauksen ovat ottaneet vastaan maamme yrittäjät. Pahimmat vaikutukset ovat osuneet aluksi matkailuun, sitten varsinkin kulttuuri- ja viihdealalle, kahvila- ja ravintolamaailmaan, parturi-kampaamoihin ja kauneudenhoitoalan yrittäjiin, vaatekauppaan ja levinneet näistä nopeasti koko palvelusektorille.
Pienet ja keskisuuret yritykset ovat maamme selkäranka. Vuonna 2018 Suomessa oli noin 361 000 yritystä, joista noin 90 prosenttia eli 320 000 oli alle 10 hengen yrityksiä. Pienet ja keskisuuret yritykset työllistävät valtavan ison osan työvoimastamme, ja uudet työpaikat syntyvät juuri pk-yrityksiin.
Hallituksen lisätalousarvio ja siihen liittyvät esitykset tuovat kipeästi kaivattua tukea pienten yrittäjien ahdinkoon. Yrittäjien työttömyysturvaan on tehty useita tärkeitä muutoksia. Esitysten mukaan työmarkkinatukea voitaisiin maksaa ilman omavastuuaikaa päätoimisesti yrittäjänä työllistyneelle henkilölle, jonka päätoiminen työskentely yrityksessä katsottaisiin päättyneen hyvin laajalle levinneen vakavan tartuntataudin vuoksi. Yrittäjien työttömyysturvaa laajennetaan vielä niin, että yrittäjän päätoimisen työskentelyn voitaisiin tietyin edellytyksin katsoa päättyneen, jos yritystoiminnasta saatava tulo on vähentynyt koronakriisin vuoksi. Raja on 1 089 euroa kuukaudessa. Näissä tilanteissa yritystoimintaa ei tarvitsisi siis lopettaa työttömyysturvaa saadakseen.
Hyvä sisukas yrittäjä, itsekin yrittäjän tyttärenä ja 90-luvun laman aikaa seuranneena tiedän, ettei työttömyysturva ehkä kuulosta houkuttelevalta ratkaisulta. Hallituksen tarkoitus on tällä esityksellä, jota voisi yrittäjän perustuloksikin tituleerata, tukea toimivien yritysten pysymistä pystyssä. Jos korvaavaa työtä ei löydy, tuki auttaa, kunnes yrityksen normaali toiminta voi jatkua. Muutos koskee kaikkia yrittäjiä yrityksen koosta ja yhtiömuodosta riippumatta. Yksinyrittäjät voivat myös hakea 2 000 euron tukea kunnilta koronavirustilanteessa.
Nyt olisi tärkeä nopeasti löytää keinot jakaa tätä kuntien kautta ohjattavaa tukea ja turvata läpinäkyvä prosessi ja toimeenpanoresurssit kuntiin. Hyvä on huomioida myös tuen tarpeen erot ympäri Suomea allokoitaessa kuntien jaettavaksi tarkoitettua rahoitusta. Suljettu Uusimaa on ottanut koronaiskun tällä hetkellä raskaimmin vastaan. Olen täysin samaa mieltä, että kunnissa on osaamista ja tietoa näistä tukea tarvitsevista yrittäjistä. Lisäksi ely-keskukset ovat jo hyvin kuormittuneita muiden yritystukien kanssa. Pidän näitä esityksiä erittäin tärkeinä. On tärkeää, että viesti tavoittaa tasapuolisesti tukea tarvitsevat yrittäjät, myös vieraskieliset, jotta he osaavat hakea tarjolla olevia vaihtoehtoja.
Julkisessa keskustelussa koronan aiheuttamat terveysvaikutukset asetetaan hyvin usein vastakkain taloudellisten vaikutusten kanssa. Vaikka ihmishenkien pelastaminen on kaiken keskiössä, olisi kuitenkin tärkeää huomata, että pitkällä aikavälillä taloudellisten tekijöiden vaikutukset esimerkiksi ihmisten hyvinvointiin ovat myös mittavat. Työttömyydestä johtuva syrjäytyminen ja sosiaaliset ongelmat tulevat yhteiskunnalle yhtä lailla kalliiksi. On myös tärkeää pitää huolta maamme yrittäjistä, jotta kriisistä selviytymisen jälkeen meillä olisi jälleen elinvoimaisia yrityksiä, jotka pystyvät työllistämään suomalaisia ja nostamaan talouden jälleen jaloilleen. Isossa kuvassa on hyvä puhua myös laajemmin Suomen sosiaaliturvasta ja sen kehittämisestä. Nyt olemme esittämässä eräänlaista perustulomallin alkua, joka pitää huolen siitä, ettei yrittäjä tai esimerkiksi freelancer jää tyhjän päälle työtilanteen muuttuessa. Toivottavasti koronakriisin jälkeen perustavanlaatuinen keskustelu perustulokokeilun jatkosta ja käyttöönotosta lisääntyy entisestään ja nyt tehdystä ratkaisusta kerätään tietoa, jota voidaan jälkikäteen analysoida osana sosiaaliturvan kehittämistä.
