Suomessa on n. 150 000 ulkomaalaistaustaista työikäistä naista. Hieman alle puolella (43 %) on korkeakoulututkinto, mikä vastaa lähes suomalaissyntyisten naisten koulutustasoa ja on huomattavasti korkeampi kuin suomalaissyntyisten miesten koulutustaso. Ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste on 55 %, kun ulkomaalaistaustaisten miesten 74 %. Vain joka toinen maahanmuuttajanainen työllistyy Suomessa ensimmäisten 15 vuoden aikana. UTH-tutkimuksen mukaan ulkomaalaistaustaiset naiset työllistyvät yli 17 prosenttiyksikköä heikommin kuin suomalaistaustaiset naiset. Ulkomaalaissyntyisten miesten työllisyys on vain neljä prosenttiyksikköä heikompi kuin suomalaissyntyisillä miehillä, he pääsevät kiinni työmarkkinoille siis varsin hyvin.
Kyseessä on ennen kaikkea suomalainen ilmiö. Pärjäämme heikosti myös verrattuna muihin pohjoismaihin. Ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyys on heikointa Suomessa verrattuna muihin pohjoismaihin lähes kaikissa vertailluissa lähtömaissa.
Ilmiötä selittää osaltaan se, että naisilla perhetekijät ovat ylivoimaisesti tärkein maahanmuuton peruste. Miehillä työperäisen maahanmuuton osuus kaikesta maahanmuutosta on puolet suurempi kuin naisilla. Naisten kotoutuminen ja työllistymistä estävien seikkojen vähentäminen pitäisikin asettaa keskiöön, kun pyrimme nostamaan Suomeen muuttaneiden työllisyysastetta.
Kotoutumisen ja työllisyyden näkökulmasta kielen oppimisen tärkeyttä ei voi väheksyä. Tutkimusten mukaan sen on nähty olevan myös suoraan työllistymisen este. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FinMonik-tutkimuksessa ”Ulkomaalaistaustaisten terveys ja hyvinvointi Suomessa” (2020) käy ilmi, että useimmin ilmoitettu este työllistymiselle oli puutteellinen kielitaito, jonka mainitsi puolet ulkomaalaistaustaisista naisista (50,3 %).
Tutkimuksessa myös korostettiin sitä, että suomen kielen oppiminen on yksi keskeisimpiä maahan muuttaneiden osaamisen kehittämisen osa-alueita. Suomen kieltä voi parhaiten oppia aidossa vuorovaikutuksessa, epämuodollisissa kohtaamisissa ja keskusteluissa. Työpaikalla tätä tukee esimerkiksi se, että työssä käytetään aktiivisesti suomen kieltä ja tuetaan sen käyttöä. Myös formaali kielikoulutus on hyvä keino tukea ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden kielen oppimista.
Mielenkiintoisia ja varteenotettavia malleja on esiintynyt Suomessa paikallisesti. Esimerkiksi Vantaalla on toiminut vuodesta 2017 lähtien ”Äidit mukana” -hanke, jonka avulla pyritään edistämään maahanmuuttajaäitien suomen oppimista, kotoutumista ja työllistymistä. Äidit on kutsuttu mukaan lastensa alakoulun äidinkielen (suomen) ja matematiikan oppitunneille neljänä päivänä viikossa vuoden ajan. Luokkaopiskelun lisäksi heillä on naisryhmän omia suomi toisena kielenä oppitunteja ja kotoutumiskoulutusta. Osa äideistä on ollut tullessaan luku- ja kirjoitustaidottomia, osalla saattaa olla korkeakoulutuskin. Kynnystä tulla mukaan hankkeeseen on laskettu mahdollistamalla pienempien lasten hoito koululla oppituntien ajan. Sana on kiirinyt ja kaikki halukkaat eivät nykyään edes mahdu mukaan.
Hankkeessa syntyy kokemus suomalaisesta koulumaailmasta sekä naisten osallistumisesta työelämään, paikalliset palvelut ja yhteisö tulevat tutuksi. Kynnys laittaa pienemmät lapset varhaiskasvatukseen madaltuu ja itsevarmuus hoitaa omia ja lasten asioita vahvistuu. Talviloman jälkeen naisilla on vuorossa pitkä työpaikalla oppimisen jakso, moni on sen jälkeen saanut sijaisuuksia, kesätyötä, pysyvänkin työpaikan tai pontta opiskella ammatillinen tutkinto. Hankkeen tarkoitus onkin poluttaa äitejä jatkamaan työtä tai opintoja hankevuoden jälkeen. Tässä ollaan onnistuttu hienosti. Monelle koulumaailmakin on tuntunut kiinnostavalta ja he ovat jatkaneet hanketta koordinoivan Karelian koulunkäyntiohjaajan opintoihin. Mukana olevat luokanopettajat ja oppilaat ovat nähneet hankkeen myös positiivisena, motivoivana ja kouluyhteisöä vahvistavana.
Suomen kielen oppimisen ytimessä onkin oltava se, että kieltä voi opiskella joustavasti samalla kun suorittaa opintoja tai käy töissä. Tavoitteeksi pitäisi asettaa ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyyden nostaminen suomalaistaustaisten naisten tasolle, tällä hetkellä siis 72 prosenttiin. Tämä tarkoittaisi 25 000 uutta työpaikkaa. Tavoitteen etenemistä pitää seurata systemaattisesti ja levittää toimivia toimenpiteitä aktiivisesti.
Inka Hopsu
Kansanedustaja, opettaja, Espoon kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja, kuntavaaliehdokas
