Vihreiden kansanedustaja, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Inka Hopsu kannattaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen avausta diagnoositietojen painoarvon vähentämisestä hyvinvointialueiden rahoituksessa. Hopsu vaatii rahoituksen perusteeksi nykyistä vahvemmin väestön ikää ja sosioekonomista asemaa kuvaavia tietoja.
— THL:n avaus on tervetullut suunnanmuutos. Olen nostanut vahvan diagnoosipohjaisuuden ongelmaa esiin jo sote-uudistusta valmisteltaessa viime vaalikaudella. On hyvä, että THL avaa nyt tietä diagnoositietojen painoarvon vähentämiselle. Rahoitusmallin on tuettava nykyistä vahvemmin myös sairauksien ehkäisyä ja ihmisten hyvinvointia, Hopsu sanoo.
THL:n mukaan diagnoositietojen suuri painoarvo voi kannustaa alueita kirjaamaan diagnooseja rahoituksen maksimoimiseksi. Alueiden välillä on myös merkittäviä eroja siinä, miten kattavasti ne pystyvät toimittamaan rahoituksen perusteena käytettäviä tietoja THL:n rekistereihin.
— Palveluja tarvitseva ihminen ei saa jäädä rahanjaossa näkymättömäksi tietojärjestelmien puutteiden vuoksi. Väestön ikään, koulutustaustaan tai vaikka työllisyystilanteeseen ei liity samanlaista diagnoosien kirjaamiskannustinta tai osan diagnoosiin puutetta mittaristosta. Demografiatietojen vahvempi hyödyntäminen on tarveperusteisen rahoituksen oikeudenmukaisempi suunta, Hopsu toteaa.
THL:n selvityksen mukaan väestön ikään, sukupuoleen, koulutukseen ja työllisyyteen perustuvat mallit kuvaavat terveydenhuollon palvelutarvetta suhteellisen hyvin. Vanhustenhuollossa ja sosiaalihuollossa ne eivät kuitenkaan yksin riitä. THL pitää siksi sairastavuustiedon säilyttämistä osana rahoitusmallia tarpeellisena.
— Uudistuksen onnistuminen ratkaistaan siinä, miten eri tietoja lopulta käsitellään ja painotetaan. Esimerkiksi lastensuojelun palvelujen määrässä on yllättävän suuria alueellisia eroja. Ikääntyneiden, vammaisten ihmisten ja muiden paljon palveluja tarvitsevien tarpeet on tunnistettava luotettavasti. Muutosten vaikutukset eri alueisiin ja ihmisryhmiin on arvioitava huolellisesti, Hopsu korostaa.
Hopsu edellyttää uudistukselta myös rahoituksen ennakoitavuuden parantamista. THL:nkin mukaan rahoituksen suuri vuosittainen vaihtelu on hyvinvointialueiden toiminnan suunnittelun kannalta kestämätöntä. Laitos esittää rahoitusmallin uudistamista tulevalla hallituskaudella.
— Hyvinvointialueet ovat saaneet menojen kasvua taitettua, niiden on kuitenkin voitava suunnitella palvelujaan ja henkilöstönsä työtä pitkäjänteisesti. Hallituksen on käynnistettävä valmistelu, jotta ensi vaalikaudella voidaan päättää nykyistä oikeudenmukaisemmasta ja ennakoitavammasta rahoitusmallista, Hopsu vaatii.
Lisätiedot:
Inka Hopsu
inka.hopsu@eduskunta.fi
+358 40 758 9545
