Orpo-Purran hallitus esittää poistettavaksi velvollisuutta tehdä paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma ja yksikkökohtainen yhdenvertaisuussuunnitelma. Asiantuntijat arvioivat molempia suunnitelmia tarpeellisiksi.
On olemassa paljon tutkimusnäyttöä siitä, miten rasismia ja syrjintää esiintyy kasvatus- ja koulutusjärjestelmässä läpi koko oppipolun. Esitys vaarantaa siten varhaiskasvatuksen laadun sekä vaikeuttaa rasismin ja syrjinnän torjumista yhteiskunnassa ja on pahasti ristiriidassa hallituksen itsensä kirjaamien rasisminpoistotavoitteiden kanssa.
Opetusministeri Adlercreutz kommentoi 30.7. paikallisten varhaiskasvatussuunnitelmien poistoa Helsingin Sanomissa sanoen, että paikallisten suunnitelmien ei arvioida tuovan lisäarvoa.
– Varhaiskasvatus on tavoitteellista ja suunnitelmallista toimintaa, alan asiantuntijoiden mukaan varhaiskasvatuksen laatu heikkenee, jos toiminnan suunnittelua vähennetään. Varhaiskasvatusryhmät ja -yksiköt ovat erilaisia, samoin kuntien resurssit ja painotukset myös henkilöstö on moninaista ja vaihtuvuus paikoin suurta. Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat ja yksikkökohtaiset yhdenvertaisuussuunnitelmat ovat niin lasten kuin henkilöstön etu, kommentoi kasvatustieteen maisteri, vihreän eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Inka Hopsu.
Hallituksen esitys yhdenvertaisuussuunnitelmien velvoitteen poistosta on tyrmätty lausuntokierroksella. Esimerkiksi Opetushallitus on painottanut toimipaikkakohtaisia ulottuvuuksia, kuten rakennettua ympäristöä ja sen vaikutukseen esteettömyydessä ja saavutettavuudessa niin lapsille kuin vanhemmille. OPH:n ja Varhaiskasvatuksen Opettajien Liiton mukaan varhaiskasvatuksen laatu heikentyy suunnittelun vähentyessä.
– Yhdenvertaisuussuunnitelmilla ja muillakin toimintaa ohjaavilla suunnitelmilla on suuri merkitys työyhteisössä. Ne tarjoavat tietoa henkilöstölle ja prosessien kautta henkilöstöllä on mahdollisuus keskustella ja vaikuttaa työhönsä. Konkreettisten suunnitelmien tekemisen kautta yhdenvertaisuuden toteutumisen arviointi ja kehittäminen yksikkökohtaisten tarpeiden mukaan on myös mahdollista. Juuri prosessi on oleellinen, Hopsu jatkaa.
Yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain muutokset eivät ole olleet vielä riittävän pitkään voimassa, jotta niistä olisi tehty esimerkiksi selvitystä tai tutkimusta. Näin ollen niihin liittyvän sääntelyn vaikutuksia ei ole vielä mahdollista todentaa, mutta sääntelyä valmisteltaessa arvioitiin, että varhaiskasvatuksen yhdenvertaisuussuunnittelulla olisi myönteisiä vaikutuksia lapsiin, ja erityisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten ja lapsiperheiden oikeuksien toteutumiseen.
Orpon hallituksen rasisminvastaisen toimenpideohjelman luonnoksessa hallitus esitti toteutettavaksi kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelmaan kuuluvan selvityksen varhaiskasvatuksen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmien tueksi ja tietopohjan kartuttamiseksi.
– Eikö hallitus malta odottaa omien selvitystensäkään valmistumista? Onko hallituksella todella näin kiire ja kova paine ideologiseksikin nähtyjen esitysten, kuten yhdenvertaisuussuunnitelmien poiston toteuttamisessa, mitään säästöjäkään tästä kun ei juuri synny, Hopsu ihmettelee.
– Kasvatus- ja koulutusalalla on tehty paljon uudistuksia viime vuosina ja, jotta ne olisivat vaikuttavia, tulisi niiden toimivuutta selvittää ja arvioida ennen uusia muutoksia. Samalla henkilöstö saisi työrauhan, jota laadukas varhaiskasvatus myös tarvitsee ja toivoo, Hopsu päättää.
Lisätietoja
Inka Hopsu
kansanedustaja Vihreät
p. 040 758 9545
inka.hopsu@eduskunta.fi