Arvoisa puhemies!
Selonteko tunnistaa maahanmuuttajien koulutusmahdollisuuksiin liittyviä haasteita. Nostin siinä aiemmassa puheenvuorossa esiin, että kasvukaupungeissa tällä hetkellä neljäsosa opiskelijoista tai oppilaista saattaa jo olla, tai onkin, vieraskielisiä taustaltaan ja seuraavan viiden vuoden kuluessa jo kolmasosa opiskelijoista. Siis näiden haasteiden tunnistaminen on erittäin ajankohtaista ja tärkeää.
Tavoitteena pitää olla kieli- ja kulttuuritietoinen koulutuspolku ja opetus. Täällä on useampikin kantanut huolta suomen kielen ja ruotsin kielen asemasta, ja nämä täällä on selonteossa minusta hyvin otettu huomioon. Tämän opetuspolun pitäisi antaa yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille. Maahanmuuttajien kohdalla se tarkoittaisi erityisesti vahvempaa tukea juuri kielen oppimiseen koko koulutuspolun ajan eli ei vain siellä varhaisessa vaiheessa vaan myös ihan aikuiskoulutukseen asti.
Selonteossa tavoitteeksi on otettu vakiinnuttaa laadukas S2, joka pätee siis molempiin, svenska 2 ja suomi toisena kielenä -opintopolku koulutusjärjestelmän kaikilla asteilla. Myös lasten yhdenvertaista oikeutta saada valmistavaa opetusta luvataan vahvistaa. Tähän liittyen jätin viime viikolla lakialoitteen, jossa perusopetuksen valmistava opetus tulisi kunnille velvoittavaksi ja sen kesto voisi tarvittaessa olla kaksi vuotta, kun se nyt on vuoden. Opettajien osaaminen, ryhmäkoot ja rahoitus kulkisivat toki tämän rinnalla, ja näin toivottavasti helpotettaisiin niin yksittäisen lapsen koulupolkua kuin näiden heterogeenisten luokkien tilannetta ja arkea. Selonteossa maahanmuuttajien valmistava koulutus lisättäisiin myös yliopistolakiin. Tämänkin vuoksi pidän, että tämä perusopetusta koskeva lakiesitys on varsin ajankohtainen.
Vielä haluan korostaa koulutuspolun alun merkitystä. Pidänkin yhtenä selonteon ja viimeaikaisen koulutuspoliittisen keskustelun saavutuksena sitä, että varhaiskasvatuksen arvostus on kohonnut ja sen merkitys ymmärretään paremmin. Tästä kiitos myös tutkimukselle. Selonteossa käsitellään varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen kokonaisuudistusta, jonka päämääränä on nimenomaan koulutuksen tasa-arvo. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa lasten kokonaisvaltaisen oppimispolun syntymistä ja helpottaa joustavia siirtymiä varhaiskasvatuksesta esi- ja perusopetukseen. Uudistuksen yhteydessä hyödynnetään kaksivuotisen esiopetuksen ja maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilujen tulokset, eli hyvää pohjaa on tähän rakennettu jo pidemmän aikaa.
