Arvoisa puhemies!
Hienoa, että pääsemme käsittelemään odotettua lisätalousarvioesitystä etenkin lasten ja nuorten pahoinvointiin tarvittavien riittävien tukipalveluiden vahvistamiseksi ja oppimisvelkaan vastaamiseksi.
Kaupungit viestivät keväällä aktiivisesti nuorisopoliklinikoiden pahasta ruuhkautumisesta. Esimerkiksi Espoossa viime vuoden vastaavaan ajonkohtaan verrattuna nuorisopoliklinikoiden käyntimäärä on kasvanut 39 prosentilla. Myös koulupsykologien jonotusajat siirtyivät, ja aikoja ei keväällä saanut, vaan ne menivät syksylle asti. Helsingin yliopistollisessa sairaalassa oli viime vuonna avohoidossa yhteensä lähes 7 000 potilasta nuorisopoliklinikan puolella, ja vuodesta 2014 kasvua oli 11,5 prosenttia. Oulun yliopistollinen sairaala ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri viestivät myös noin kolmanneksen kasvusta kymmenen vuoden takaiseen verrattuna, samoin Turku ja Tampere.
Nuorisopsykiatrian osalta osastoilla on ollut enemmän potilaita kuin varsinaisia potilaspaikkoja. Tutkimuksissa todetaan, että selkeimmin vaikuttavia tekijöitä ovat olleet koulujen sulkeminen viime keväänä ja harrastusmahdollisuuksien loppuminen. Avun tarvitsijoita ovat olleet erityisesti ne nuoret, jotka ovat hyötyneet koulujen yhteisöllisyydestä ja tuesta, jota koululla on saanut opiskelija- ja kouluterveydenhuollon palveluista.
Espoossa apua tuli enenevässä määrin hakemaan myös sellaisia nuoria, jotka eivät olleet vielä palanneet koulun penkille takaisin. Nuoret kokivat jääneensä yksin ja ilman riittävää tukea, ja samaan aikaan perheissä kamppailtiin korona-ahdistuksen lisäksi työttömyyden ja liiallisen päihteidenkäytön kanssa. Työikäisten ja eläkeläisten mielenterveys- ja päihdepalveluissa ei ole ainakaan meillä vastaavaa nousua tapahtunut.
Onkin tärkeää, että lisätalousarvion toimia kohdennetaan juuri nuorille. Voimme olla tyytyväisiä siitä, että nuoret uskaltavat hakea apua. Meidän tehtävämme taas on varmistaa, että sitä on tarjolla. Siksi toivonkin, että lisätalousarviossa sosiaali- ja terveysministeriön osalta budjetoitua rahaa tarkastellaan mahdollisuuksina tukea nuorisopsykiatrian palveluita ja koulujen kuraattori- ja psykologipalveluita. Näitä ei pystytä OKM:n puolelta rahoittamaan.
Myös pienet lapset oireilevat koronatoimien vuoksi. Ruuhkaa on nuoremmassa ikäluokassa eli lastenpsykiatrian puolella. Myös lasten pahoinvoinnin ja mielenterveyden ongelmat lähtivät kasvuun jo ennen koronaa, ja tähän haasteeseen herättiin vuoden 2015 paikoilla.
Arvoisa puhemies!
Nämä lapset ja nuoret kohdataan myös päiväkodeissa ja kouluissa. Samalla vastattavana on tämä kertynyt oppimisvelka. Siksi pidän erittäin tärkeänä, että varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen ohjataan nyt 40 miljoonaa euroa ensi syksyksi. Tärkeää on, että tämä lisäpanostus päätyy kunnissa juuri tähän tarkoitukseen huolimatta siitä, että kuntien taloustilanne on muuten tiukka. Näitä koronatukia ei ole tarkoitettu kuntien tasetta tasapainottamaan.
Tutkimusten mukaan jopa puolet lukiolaisista tarvitsee tukea kuroakseen tietoja ja taitoja, joita etäopetuksessa on ollut haastava omaksua. Lukioille kohdennetaan tähän työhön 15 miljoonaa. Ammatillinen koulutus on saanut aiemmissa tukipaketeissa jo jonkun verran rahoitusta. Tässä sitä jatketaan 5 miljoonalla, jotta jokainen nuori saa tarvitsemansa tuen ja ohjauksen ja saa opintonsa päätökseen. Tukea saavat myös korkeakoulut muun muassa opiskelijoiden ohjaukseen ja tukeen sekä opintotuki ja opintolainahyvitysten määrän kasvu, jonka arvioidaan toteutuvan.
Äskeisessä debatissa ja myös edellisen edustajan puheenvuorossa tentattiin hallitusta kestävyysvajeesta. Itse näen niin, että jos nuoremme voivat huonosti, jos koulutuksemme laatu maassa tipahtaa, jos maahanmuuttajanuoremme eivät kotoudu ja opi hyvin suomen tai ruotsin kieltä, rakennamme myös kestävyysvelkaa — sellaista velkaa, jota on vaikeaa ja kallista ellei jopa mahdotonta paikata myöhemmin. Sen takia näitä toimenpiteitä tarvitaan nyt. Koulutuksen investointiluonne tulee ymmärtää ja huolehtia siitä, että näistä panostuksista ei tingitä.
Vielä muutama huomio kehitysyhteistyön puolelta. Lisätalousarvion yhteydessä mahdollistetaan 10 miljoonan arvoinen rokotustuki Suomen rokotevarauksia kohdentamalla. Lisäksi humanitaariseen apuun voidaan kohdentaa 2 miljoonaa euroa lisävaroja. Tämä apu on koronakriisin myötä entistä tarvitumpaa ja tärkeämpää. Lisäksi mahdollistetaan uusia finanssisijoituksia Afrikan kehityspankille. Kiitoksia näistä toimenpiteistä.
