15:46 Inka Hopsu vihr. (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kasvua saataisiin aikaan panostamalla koulutukseen, vihreään siirtymään, luoviin ja muihin nouseviin aloihin sekä kasvattamalla työperäistä maahanmuuttoa. Nyt tällainen visio puuttuu kokonaan. Haetaan hyvin epävarmasti lisää kulutusta ja työntekoa satsaamalla veroporkkanaa korkeatuloisille.
Kysyin tietopalveluilta veromuutosten sukupuolivaikutuksia, ja heidänkin tekemänsä analyysi vahvistaa, että kokonaisuudessaan lähes kolmasosa veromuutoksista kohdistuu kaikkein ylimmän tulodesiilin miehille. Verotuottoihin syntyy hallituksen toimesta yli kahden miljardin aukko, jota rahoitetaan uusien leikkausten lisäksi ottamalla miljardin euron laina Valtion Eläkerahastosta. Asiantuntijoiden mukaan se tulee selvästi tavanomaista lainanottoa kalliimmaksi. Valtio kattaa velkoja yleensä lainaamalla markkinoilta, mutta nyt vipataan eläkevaroista. Miksi tehdään tällaista kikkailua?
16:20 Inka Hopsu vihr. (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ennen puoliväliriihtä 70 prosenttia kuntien talousjohtajista ennakoi kunnille heikkenemistä talousnäkymiin, ja he arvioivat, että seuraavan 12 kuukauden aikana he ovat sopeutusten edessä palveluiden osalta ja palveluverkon osalta. Tällaisessa tilanteessa ei pitäisi heikentää kuntien taloutta leikkaamalla valtionosuuksista jopa yli 75 miljoonaa euroa, ja yhteisöveron lasku tuo kunnille myös noin 200 miljoonan euron leikkaukset lisää.
Olette luvanneet, että nämä kompensoidaan kunnille. Haluaisin tietää, miten tämä kompensointi aiotaan toteuttaa ja kohdentaa, ettei edessä ole merkittävä leikkaus perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen? Oleellista olisi, että kunnille kompensoidaan se tulo, mitä he ovat menettäneet, kuntakohtaisesti katsotaan tämä. Onko tämä toteutumassa tällä tavalla, vai onko tämä kiinteistövero mahdollisesti osa tätä kompensaatiota?
17:55 Inka Hopsu vihr.:
Arvoisa puhemies! Hallituksen kasvuriihi osoittautui suureksi pettymykseksi. Suomen talouden vahvistumisen arviot ovat vähintäänkin epävarmoja. Hallituksen päättämät toimet tulevat talouskasvun sijaan johtamaan eriarvoisuuden kasvuun sekä Suomessa että globaalisti suurten kehitysyhteistyöleikkausten myötä, jotka tuntuvat kuuluvan hallituksen valikoimaan joka kerta. Jopa valtiovarainministeriö itse toteaa, että kasvuriihessä päätetyt toimet parhaimmillaankin johtavat tilanteeseen, jossa vaikutukset talouden tasapainoon ovat plus miinus nolla. Talousosaajana esiintyvä hallitus ei valitettavasti saanut merkittäviä eikä liian uskottavia kasvutoimia aikaan.
Verohelpotuksia kattamaan tarvitaan lisää leikkauksia ja kallis miljardivippi valtion eläkerahastoista. Julkisen talouden kestävyyden kannalta eläkevaroihin kuuluvan sijoitusomaisuuden myyminen ei ole sen parempi ratkaisu kuin velanotto. Velan korkoa ja eläkevarojen sijoitustuottoa vertaamalla markkinoilta otettu laina näyttäisi halvemmalta. Kokonaisuuden kannalta pitkällä aikajänteellä pitäisi hakea parasta ratkaisua, ei vain hallituksen omien merkkipaalujen täyttämistä.
Debattikeskustelussa äsken hyvin todettiin, että mikä ihmeen kasvuriihi se sellainen on, jossa koulutuksesta leikataan. Suomi on pieni maa, jonka kasvu ja menestys ovat nojanneet koulutukseen, vahvaan osaamiseen jo pitkään. Koska kävin debatissa läpi jo kuntien haasteita, niin nyt muutama sana korkeakouluista:
Arvoisa puhemies! Korkeakoulujen perusrahoitukseen osoitettiin puoliväliriihen päätöksissä keskeisimmät koulutusleikkaukset. Tämä vaikeuttaa väistämättä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia tarjota korkeatasoista koulutusta. Korkeakouluihin jo aiemmin kohdennetut resurssileikkaukset viimeisen 15 vuoden ajalta tarkoittavat sitä, että ammattikorkeakoulut järjestävät tutkintokoulutuksen jo nyt noin puolet pienemmällä rahoituksella ja yliopistot kolmanneksen pienemmällä rahoituksella kuin vuonna 2011. Korkeakoulujen rahoitustilanne opiskelijamääriin suhteutettuna jo nykyisellään jää muista Pohjoismaista lähes kolmasosan, ja näiden uusien leikkausten jälkeen tilanne on entistä huonompi.
Hallitusohjelmassakin on tavoitteena nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuus Suomessa 50 prosenttiin, mikä vastaisi OECD-maiden keskitasoa, vuoteen 2030 mennessä. Päätetyt leikkausratkaisut haastavat tämän tavoitteen aivan merkittävästi. Meidän pitäisi päästä vähintään tähän 50 prosentin tasoon, omasta mielestäni tavoitella niitä koulutuksen huippumaita ja 60 prosentin tasoa korkeakoulutetuista. Mutta jotta päästäisiin edes tähän 50 prosenttiin, tarvittaisiin selkeä ylivaalikautinen suunnitelma, kuinka koulutustason nostoon päästään.
Arvoisa puhemies! Hallituksen ehdottamat avoimen korkeakoulun maksulliset tutkinnot ovat iso periaatteellinen muutos koulutusjärjestelmäämme. En tiedä, onko hallitus tätä aivan näin vakavasti ja syvällisesti riihessä edes käynyt läpi ja pohtinut. Koulutuksen maksuttomuus on turvannut kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua, ja näin soisin kyllä olevan jatkossakin. Hyvä avaus nopeuttamaan opiskeluihin pääsyä on avoimen korkeakoulun seteli, jota me vihreät olemme pitkään ehdottaneet ilman opiskelupaikkaa jääneille. Se pitäisi vain nyt sitten turvata rahoituksen puolesta, ettei se ole jälleen leikkaus perusrahoituksesta. Koulutustason nostoa ei saa tavoitella oppimistasoa madaltamalla. Se ei tuo Suomelle minkäänlaista kasvua ja menestystä.
