18:29 Inka Hopsu vihr. (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos tosiaan sekä hallitukselle siitä, että on tämä esitys, että valiokunnalle hyvästä käsittelystä. Me kuultiin paljon asiantuntijoita, ja he nostivat oikeastaan järjestään näitä huolia, joita kasvaneesta ruutuajasta tulee. On aivojen kehitykseen ihan selkeitä vaikutuksia, keskittymisvaikeuksia, unen laatuun ja määrään vaikutuksia, sosiaalisiin suhteisiin vaikutuksia, mielialaan vaikutuksia. Tämän vuoksi myös itse kannatan tätä, että kiellettäisiin jo tässä kohtaa välitunnit ja ruokailut eli se koko koulupäivä rauhoitettaisiin. 

Tämä on tietysti pikaratkaisu, mitä kouluissa tehdään. Me tarvitaan sitä algoritmien parempaa säätelyä. Someriippuvuus on sekä aikuisten että lasten ja nuorten haaste. Algoritmien säätelyssä taas EU olisi se oikea taho toimimaan. Meidän pitäisi saada sinne nyt täältä eduskunnasta selkeä viesti ja painetta lähetettyä. 

Seurataan kansainvälisiä esimerkkejä mahdollisimman nopeasti ja rauhoitetaan nyt ainakin nämä koulupäivät tässä kohtaa. 

19:18 Inka Hopsu vihr.:

Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Heinonen edellisessä puheenvuorossa puhui myös yleisestä kehityksestä, ja ajattelen myös niin, että me ollaan oltu aika sokeita sille, kuinka isosti teknologia ja some-maailma muuttavat meidän yhteiskuntaa. Meidän täytyy tässä kohtaa vähintään — meillä on tieteellinen tutkimustieto käytössä — todeta se, että nämä some-jätit eivät ajattele meidän lasten ja nuorten parasta, eivät he ajattele edes meidän aikuisten parasta, vaan he tekevät bisnestä, ja niillä, ketkä sinne sisältöä syöttävät, on myös omat agendansa. Se ei ole meidän lasten ja nuorten hyvinvoinnin suojelua suurimmalta osalta, ja sen takia se säätelyn tekeminen on aivan välttämätöntä. Siitä yksi keino on tämä koulupäivän aikainen vapauttaminen, lasten ja nuorten päivän rauhoittaminen, mutta me todella tarvitaan enemmän ja lisää sitä algoritmisäätelyä. Me ollaan nähty useissa vaaleissa jo ympäri maailmaa — tämä ei ole mitenkään suomalainen ongelma — miten meidän demokratiaan ja vaalivaikuttamiseen somemaailma vaikuttaa.  

TikTok on nuorten paljon käyttämä kanava, joka ei ole suostunut eurooppalaista säätelyä noudattamaan. Nyt valitettavasti viime aikoina myös Meta on päätynyt samaan ratkaisuun, että tehtyä säätelyä ei noudateta, mikä tarkoittaa minun mielestä ja näkökulmasta sitä, että me tarvitaan entistä vahvempia sanktioita ja viime kädessä sitten näiden eri somealustojen kokonaan kieltämistä, jos nämä sanktiot eivät tehoa, mutta tähän me todella tarvitaan yhteistä EU-linjaa.  

Iso-Britanniassa on nostettu esiin huoli etenkin siitä, miten TikTokissa nuorille miehille etenkin tämä algoritmi tuottaa tämmöistä Andrew Taten tekemää ja tyyppistä aggressiivisuuteen lietsovaa sisältöä, ja sen vaikutukset ovat näkyneet jo tilastollisesti poikien väkivaltaisuuden kasvuna. Ranska taas teki tämmöisellä SkinnyTok-tunnisteella tehdyistä sisällöistä EU:lle kantelun, koska nämä ovat selkeästi altistaneet erityisesti tyttöjä ja nuoria naisia anoreksialle ja laihduttamiselle. Eli näitä työkaluja jonkun verran jo on parlamenteilla ja mailla käytössä EU:n suuntaan, mutta liian hitaita tässä ollaan.  

Me ei voida luottaa siihen nuorten itseohjautuvuuteen. Nämä meidän valiokunnassa kuulemat nuoret olivat aika rehellisiä ja suoria sen suhteen, että he itse yrittävät kontrolloida somensa käyttöä, mutta turhautuvat siihen, että harvoin kykenevät siihen ja yhtäkkiä onkin hurahtanut tunti tai pari somessa, ja tämä koski nyt tietysti ensisijaisesti vapaa-aikaa. Niiden koulujen, joissa tämä kielto oli otettu jo käyttöön, nuoret, joita kuulimme, olivat tyytyväisiä siihen, että kielto oli käytössä, ja ainakin se koulupäivä oli rauhoittunut.  

19:41 Inka Hopsu vihr.:

Arvoisa puhemies! Tämä tekoäly on sillä tavalla kinkkinen juttu, että se tulee niitä algoritmeja ja sisältöjä tekemään myös jatkossa, ja ne tulevat olemaan entistä tehokkaampia ja me ihmiset entistä alttiimpia sitten. Jotenkin itse ajattelen, että kyllä ne taidot ja tiedot karttuvat siellä toisella asteella, viimeistään yläkouluiässä, ja oikeasti nämä valinnat, joita nyt yhä useammat vanhemmat tekevät, että hankkivat alakouluikäisille lapsille kännykkätyyppisiä kelloja tai näitä vanhoja nokioita, ovat ihan hyviä vaihtoehtoja. Ei ole kenelläkään varmasti kännyköitä tarkoitus kieltää kokonaan, mutta se, että se somekoukuttavuus pystyttäisiin sieltä lapsilta ja nuorilta ehkäisemään, on tärkeätä. Sen takia tämä vanhempien tiedonsaanti, mutta myös lasten ja nuorten tiedonsaanti näistä haitoista on oleellista, ja neuvoloilla voisi olla siinä paljon nykyistä isompi rooli.  

Me kuulemisissa kuultiin, että joillain kunnilla on jo tämmöisiä aktiivisia kampanjoita, muun muassa Lappeenranta oli yksi, joka on ollut tässä edelläkävijä, ja näitä pitäisi ehdottomasti yleistää. Kaikilla kasvatusalan ammattilaisillakaan ei ole tätä viimeisintä tutkimustietoa, ja voin sanoa, että itsellänikin tässä, kun asiaan perehtyi, tieto karttui koko ajan ja riskit tulivat entistä kirkkaammin näkyviksi.  

Mutta vielä muutama sana tästä esityksen toisesta osasta, eli tästä liikunnan ja liikunnallisuuden lisäämisestä. Tavoite on todella hyvä, koska kuten täällä monessa puheenvuorossa on todettu, se lasten ja nuorten koulussa viettämä aika ja koulumatkoilla viettämä aika on iso osa heidän päiväänsä. Näiden vähän liikkuvien lasten ja nuorten osalta tämä tieto oli se, että päivittäisestä reippaasta liikkumisesta 42 prosenttia toteutuu siellä koulupäivän aikana. Mutta semmoisia käytännön asioita, jotka tähän liittyen valiokunnan keskustelussa nousi esiin, oli se, että koulumatkaan pitäisi kannustaa, siihen arkiliikuntaan, muuten kuin niin, että vanhemmat joutuvat kuljettamaan. Tässä esimerkiksi osa kunnista tekee pienille alakoululaisille tämmöisiä kategorisia pyöräilykieltoja, ja niistä voisi ehkä luopua ja vanhemmat voisivat itse harkita sitä, kykeneekö lapsi pyöräilemään matkoja.  

Liikkuva koulu -rahoituksen jatko oli toinen, josta kannettiin huolta. Eli siellä on ollut todella hyviä keinoja siihen, miten sitä välituntiliikuntaa on aktivoitu. Isommat oppilaat ovat järjestäneet tanssivälkkiä, tai siellä on ollut nuorisotyöntekijä ohjaamassa sitä liikuntaa, välinevuokraamo on ollut käytössä, tai tämmöinen leikkivuokraamo, josta on saanut välituntiliikuntavälineitä. Eli kaikki nämä keinot, positiiviset, kannustavat keinot käyttöön. Yksi huoli, jonka oppilaat nostivat esiin, on se, että he haluaisivat pelata koulun kentällä myös välkillä, mutta sinne ei pääse, kun sinne ei pysty järjestämään valvojaa. Eli nämä koulun valvontasäännöt ja niiden korvaamiset olisivat myös tärkeitä tekijöitä. vua ja menestystä.