Tuoreen Espoolaisten hyvinvoinnin tila 2013 -selvityksen mukaan nuorten syrjäytyminen, lapsiperheiden köyhyys ja kaupunginosien väliset hyvinvointierot lisääntyvät huolestuttavasti. Esimerkiksi lastensuojelun tukitoimien piirissä olevien lasten määrä on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Myös vanhusten määrä kasvaa Espoossa vauhdilla.
Tulevissa budjettineuvotteluissa on katsottava riittävän kauas. Taloustilanne on tiukka: pikasäästöjen sijaan on tehtävä rakenteellisia uudistuksia, panostettava ennaltaehkäisyyn ja etsittävä uusia tulonlähteitä. Näin voimme saada kuluja kuriin, vähentää velkaantumista ja huolehtia tärkeimpien palveluiden rahoituksesta. Tässä koontia ryhmän pohdinnoista, mitä voitaisiin tehdä.
1. Ennaltaehkäisyllä säästämme tulevaisuudessa
- Koulut ja päiväkodit on korjattava ajoissa ja pidettävä kunnossa. Näin vältetään lasten ja opettajien sairastuminen, kalliit hätäväistöt ja venymisen vuoksi yhä kallistuneet korjauskustannukset.
- Terveysasemapalvelut on laitettava kuntoon. Siten säästämme erikoissairaanhoidon kustannuksissa.
- Perhetyötä tulee lisätä. Siten ehkäisemme mm. syrjäytymistä ja perheille raskaita huostaanottoja. Molemmat tulevat myös kaupungille kalliiksi.
- Työllisyyteen on satsattava. Nuorisotyöttömyys on saatava laskuun ja vajaatyökykyisille tarjottava mahdollisuus tehdä työtä.
2. Pitkän tähtäimen investointiohjelma pakottaa priorisoimaan
- Siirretään investointiohjelman painopiste uuden rakentamisesta vanhan korjaamiseen, niin paljon kuin kasvavassa kaupungissa on mahdollista. Sisäilmaongelmaisten koulujen ja päiväkotien peruskorjaukset tulee sijoittaa investointilistan kärkeen.
- Rakennetaan toimivia ja terveellisiä kouluja ja päiväkoteja riittävästi, mutta edullisemmin. Tehdään monumenttien sijaan standardiratkaisuja.
- Lykätään kalliita tieinvestointeja. Esimerkiksi Turveradantie, Espoonväylä, Karhusaarentien tunnelointi sekä Kehä II:n jatke voivat odottaa.
3. Tarkastellaan liikelaitosmallia uudelleen.
Nykyinen liikelaitosmalli on tehoton ja kallis. Se on luonut päällekkäistä hallintoa, eikä aitoa kilpailua ole. Nykyinen sisäinen palveluiden ostaminen ja myyminen on kömpelöä rahan siirtelyä paikasta toiseen. Esimerkiksi opettajat ja rehtorit joutuvat tekemään ylimääräistä työtä, kun talonmiesten työt on korvattu erikseen tilattavilla ja maksettavilla palveluilla.
4. Parannetaan tilojen tehokkuutta ja säästetään energiaa
- Kaupungin tilaomaisuuden arvo on 1,5 miljardia euroa. Sen ylläpito kannattaa hoitaa hyvin. Kiinteistönhuolto on siirrettävä tilakeskukseen, jotta tilojen jokapäiväinen kunnossapito ja peruskorjaukset ovat samoissa käsissä.
- Otetaan kaupungin tilat tehokkaaseen käyttöön. Virastoista on saatava hukkaneliöt pois ja koulujen iltakäyttöä tulee lisätä ja monipuolistaa. -Tarpeettomista tiloista tulee luopua.
- Karsitaan ylimääräinen energiankulutus kaikissa kiinteistöissä. Kannustetaan kouluja ja päiväkoteja energiansäästöön ohjaamalla säästyneitä varoja oppilaiden ja opettajien iloksi. Energiaa ei pidä kuitenkaan säästää esimerkiksi sulkemalla ilmastointeja ja aiheuttaen näin kosteusvaurioita.
5. Tietojärjestelmät ja hankinnat hallintaan
- Tietojärjestelmien tehtävä on helpottaa työtä ja parantaa palveluita. ICT-hankinnat ovat kalliita ja pahimmillaan rahat valuvat hukkaan, kun lopputulos ei vastaa odotuksia. Varmistetaan, että Espoosta löytyy riittävä osaaminen hankintoihin ja projektiohjaukseen.
- Tietotekniikka-asioiden ja -hankintojen johtoon tulee saada myös luottamushenkilöohjaus. Perustetaan Espooseenkin Tietotekniikkajaos.
6. Kaavoitetaan järkevästi ja tiivistetään kaupunkia
- Kaavoittamalla nykyisen kaupunkirakenteen sisällä säästetään sekä infrakustannuksissa että palveluiden järjestämisessä. Olemassa olevien alueiden tiivistäminen on edullista ja ekologisesti kestävää.
- Aktiivisella maapolitiikalla – kaavoittamattoman maan ostolla sekä kaavoitetun myynnillä ja maankäyttömaksuilla – voidaan kasvattaa kaupungin tuloja. Myös asuinalueiden eriarvoistumista voidaan ehkäistä paremmin aktiivisen maanhankinnan avulla.
- Kaavoitetun rakentamattoman maan kiinteistöveroa tulee nostaa ja näin kannustaa tiiviimpään rakentamiseen.
Erityisesti vaikeina aikoina on tärkeää, että luottamushenkilöt pääsevät tekemään priorisointeja ja vaikuttamaan pitkän tähtäimen suunnitelmiin. Tarvittava tuottavuusohjelma tulee valmistella myös luottamushenkilöitä kuullen. Virkamiesvetoisesta prosessista on tehtävä avoin paitsi valtuutetuille, myös asukkaille. On tärkeää, että valmistelu- ja päätöksentekoprosessit ovat myös asukkaiden näkökulmasta luottamusta herättäviä, ymmärrettäviä ja helposti lähestyttäviä.
