Arvoisa puhemies!
Kansanedustajilla on laaja riippumattomuus ja suoja, jonka vuoksi syytteeseen tarvitaan eduskunnan harkinta. Tätä harkintaa olemme nyt tekemässä perustuslakivaliokunnan mietintö ja asiantuntijalausunnot taustatyönämme. Edustajan syytesuojalla on tarkoitus suojata poliittisen puheen sananvapautta. Sanan säilää, hyvin värikästäkin, saamme käyttää, mutta lakia emme saa rikkoa.
Syyteharkinta on tehty ja valtakunnansyyttäjä on pyytänyt lupaa asettaa edustaja Mäenpää syytteeseen kiihotuksesta kansanryhmää vastaan. Kiihotus kansanryhmää vastaan on vakava rikos ihmisoikeuksia vastaan ja yhteiskunnallisesti merkittävä.
Syyllisyyskysymyksen ratkaisee tuomioistuin. Eduskunnan harkinta koskee sitä, ettei aiheettomasti pyritä kansanedustajan toiminnanvapautta rajoittamaan ja sitä, että tuomioistuin saa rikokset asiallisesti käsitellä. Sama laki koskee meitä jokaista.
Riippumattomuuden vastapainona meillä edustajilla on suuri vastuu kaikista sanomisistamme. Meillä on suuri vastuu myös siitä, ettei järjestelmää, riippumattomuutta ja syytesuojaa käytetä väärin. Jokainen edustaja siis kantaa tätä vastuuta tämän päätöksen yhteydessä. Jos nyt tämä harkinta politisoidaan, jättää se koko järjestelmän ylle varjon.
Vaatiiko tämä pohdintaa muutoksista syytesuojan poistoon vaadittavan enemmistön muuttamisesta, jotta oikeusprosessi voi jatkossa koskea myös kansanedustajia? Vastaavaa syytesuojaa koskevaa harkintaa ei ole tarvinnut eduskunnalta pyytää sitten 70-luvun, eikä useita kertoja aiemminkaan. Kysymys on vakava.
Vakava on myös rasismin tila Suomessa. Vuonna 2018 julkaistiin Euroopan unionin perusoikeusviraston selvitys, jossa mitattiin EU-alueelle muuttaneiden ihmisten kokemaa rasistista ahdistelua — hyökkääviä eleitä, kommentointeja ja uhkailua — 12 eri jäsenmaassa. Tutkimuksen verrokkimaista rasistista ahdistelua kokevat eniten Suomessa asuvat afrikkalaistaustaiset. Kysymys edustaja Mäenpää syytesuojasta ja sananvapauden rajoista ei tulisi olla poliittinen vaan lakiin perustuva.
