Arvoisa puhemies!
Elämme tosiaan poikkeuksellista aikaa koko maailmassa koronaviruksen levitessä vauhdilla kaikkialle. Huoleni on niin Suomen ja Euroopan vanhusten luona kuin Syyriassa pakolaistilanteessa ilman hoitoonpääsyn mahdollisuutta olevien parissa. Hengitystieinfektion oireet ovat useilla tavallisen hengitystieinfektion tapaiset, mutta noin joka kuudennella potilaalla tilanne voi johtaa viruspohjaiseen pneumoniaan ja osalla tehohoitoa vaativaan hengitysvajaukseen.
Tehohoitoa tarvitsevien potilaiden määrä vaihtelee Kiinan noin 5 prosentin osuudesta Italian noin 10 prosenttiin. Tehohoidon tarve on varsin pitkä, noin 12 vuorokautta. THL on arvioinut, että Suomessa virus saattaisi tarttua noin 35 prosenttiin väestöstä. Näitä tarjolla olevia tietoja on käytetty pohdittaessa keinoja ja valmiuksia vastata riittävän hoitokapasiteetin tarjoamiseen. Valmiuslain avulla pystyy hallitus vahvistamaan terveydenhoidon kapasiteettia niin tilojen kuin henkilöstön osalta, ja muilla esitetyillä rajaustoimilla pystymme toivottavasti rajaamaan tartuntojen määrää ja niiden huippua ja näin säästämään ihmishenkiä.
Koronaviruksen aiheuttamat muutokset ja vaikutukset niin talouteen kuin ihmisten elämään näemme pitkällä aikavälillä. Nyt on oleellista tunnistaa ratkaisut viruksen leviämisen rajaamiseen ja riittävän hoitokapasiteetin ja huoltovarmuuden turvaamiseen sekä taloudelliset toimet yksilöiden ja yritysten selviämiseen akuutin kriisin yli.
Perustulohan olisi tällaisessa tilanteessa hyvä turva yksilön toimeentulolle, ja toivon, että sitäkin ratkaisua voimme nopeasti edistää. Ennen sitä joudumme käyttämään olemassa olevia toimia. Tartuntatautipäiväraha tulee kyseeseen silloin, kun henkilö on lääkärin määräämässä karanteenissa tai eristyksessä. Sairauspäiväraha korvaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä. Omavastuuaikoja tulisi tässä harkita, kuten esimerkiksi edustaja Suomela jo mainitsi. Painopiste lienee siirtymässä sairauspäivärahojen käytön puoleen, sillä esimerkiksi täällä Uudenmaan alueella oireilevat ohjataan jäämään sairastamaan kotiin ilman testausta, elleivät oireet pahene. Hämmennystä on aiheuttanut ohjeistus olla kaksi viikkoa poissa töistä ulkomaanmatkan jälkeen. Jos etätyö ei onnistu ja ajanjakson palkasta ei pystytä sopimaan työnantajan kanssa, tällöin jakso on palkaton ja toimeentulo turvataan viime kädessä toimeentulotuen kautta. Alkuun koronan vaikutukset ovat osuneet eniten matkailu-, ravintola- ja kulttuurialaan. Nyt arvellaan, että vähintään kolmannes palvelusektorin kysynnästä häviää.
Myös tuotantoketjut ovat häiriintyneet. Vahinkojen suuruus on riippuvainen siitä, kuinka nopeasti virusepidemia saadaan talttumaan. Elvytystoimia tullaan tarvitsemaan paljon myös viruksen torjunnan hellittäessä. Nyt tulisi turvata elinkelpoisten yritysten ja yhdistysten pysymistä pystyssä ja työpaikkojen säilymistä. Vaikka yritystuissa onnistuisimmekin, vaikuttaa maailmanlaajuinen pandemia taloustilanteeseen niin rajusti, että työttömyyden kasvu tulee lisäämään asumistuki- ja toimeentulotukimenoja. Myös käsittelijöiden tarve tulee kasvamaan, ja tähän joudumme reagoimaan nopeasti.
Aiemmin mainittujen lisäksi kunnat ovat poikkeustilanteessa kovilla niin henkilöstön riittävyyden turvaamisessa kuin taloutensa puolesta. Verotulot laskevat jo ennestään heikossa jamassa olevien kuntien kykyä pärjätä peruspalveluiden laadukkaassa toteutuksessa ja työnantajina. Tervetullut linja päivähoitomaksujen mahdollisesta perumisesta niiden lasten osalta, jotka jäävät kotihoitoon, ei tässä tilanteessa voi jäädä kuntien kontolle. On hyvä, että tarkennettua ohjeistusta varhaiskasvatukseen osallistumisesta on myös tiedossa.
Töitä ja ratkottavia haasteita hallituksella ja tällä kiitettävän yhtenäisellä eduskunnalla siis riittää valmiuslakipäätöksen jälkeenkin. Yksi huoleni koskee terveydenhoidon henkilöstön riittävyyttä. Osa henkilöstöämme on palaamassa kotimaihinsa, esimerkiksi Viroon, osa on sairastunut, osa joudutaan uudelleenkouluttamaan tehohoidon tarpeisiin. Omaiset ja hoivakotien ulkopuoliset toimijat, jotka ovat vanhustenhoidossa auttaneet ja kuntouttaneet, on tartuntariskin vuoksi rajattu pois. Meidän tulisi pian rekrytoida vapaaehtoisia, esimerkiksi nuoria ja varusmiehiä, avuksi vanhustenhoitoon, jotta turvaamme hoitohenkilökuntamme jaksamisen viruksen vaikutusajan mahdollisesti venyessä pitkäksikin.
Suomessa lapset elävät keskenään hyvin erilaisissa oloissa. Kouluruokailut, koulu, harrastus ja kirjasto ovat monelle lapselle se turvallinen ympäristö. Kriisitilanne ja taloudellinen huoli kiristävät monen aikuisen jaksamista. Toivon, että kouluissa ja vapaaehtois- ja harrastustoiminnassa mietitään keinoja, joilla seurata ja tukea lasten hyvinvointia, vaikka fyysisesti lapsia ei tavatakaan.
Etäopetukseen toivon voimia ja kärsivällisyyttä niin opettajille kuin oppilaille ja opiskelijoille. Mitä nuorempi lapsi, sen realistisemmiksi kannattaa tavoitteet varmasti asettaa. Suomalaisen koulun vahvuus on aina ollut opettajan mahdollisuus mukautua kulloisenkin opetettavan tilanteeseen. Tämä on vaikeampaa etäopetuksessa. Toivon, että liikaa kuormitusta ja määrällistä kunnianhimoa vältetään, jotta etäopinnoista syntyy myös hyviä onnistumisen kokemuksia. Uskon, että paljon uutta ja hyvääkin voidaan tästä oppia, vaikka tilanne on raskas. Tsemppiä myös etätyövanhemmille, jotka lastensa opintoja tukevat!
Kiitos perustuslakivaliokunnalle huolellisesta työstä ja mietinnöistä valtioneuvoston nyt esittämiin valmiuslain käyttöönottoasetuksiin. Käytämme erityisen painavaa lakia ensimmäistä kertaa. Erityinen huolellisuus on siksi tarpeen.
