Arvoisa puhemies!

Käsittelyssä on julkisen talouden suunnitelman täydentäminen. Määrärahoja ehdotetaan korotettavaksi yhteensä 101 miljoonalla eurolla, ja tuloarvioita alennetaan 95 miljoonalla eurolla. Verotuloarvio alenee 98 miljoonaa, sillä hallituksen esityksen mukaan uusien kone- ja laiteinvestointien hankinnasta saisi verotuksessa tehdä kaksinkertaiset poistot säännönmukaisiin poistoihin verrattuna vuosina 20—23. Tällä pyritään tukemaan yritysten kasvu- ja investointimahdollisuuksia. Ehdotus lisää valtion nettolainanottoa 196 miljoonalla eurolla.

Esityksen sisältämät uudet kohdennukset ovat tästä huolimatta erittäin tervetulleita. Parannamme työllisyyttä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Lisäämme ensi vuoden budjettiin 20 miljoonaa euroa jatkuvaan oppimiseen, osaamisen kehittämiseen ja osaavan työvoiman saatavuuden edistämiseen. Rahoitusta voidaan käyttää muun muassa muunto- ja lisäkoulutuksiin sekä nykyistä koulutustarjontaa täydentäviin lyhyempiin koulutuskokonaisuuksiin. Oppilaitosten ja korkeakoulujen osaamista tullaan hyödyntämään alueelliseen työvoimatarpeeseen vastaamisessa. Koulutus on paras ja pitkäjänteisin keino vahvistaa Suomen taloutta ja työllisyyttä. Parannamme kaikkien mahdollisuuksia oppia läpi pitenevän työuran, työllistyä toivomalleen alalle työuran eri vaiheissa ja lisäämme resilienssiä työelämän muutoksissa. Jatkuvan oppimisen parlamentaarinen työryhmä on aloittanut tämän kattavan kokonaisuuden valmistelun. Työhön kuuluvat muun muassa jatkuvan oppimisen rahoitusmallin valmistelu sekä oppilaitosten, työntekijän ja työnantajien roolien selkeyttäminen jatkuvan oppimisen mahdollistamisessa. 

Nyt esitetyt muutokset myös nostavat ympäristöjärjestöjen, rauhanjärjestöjen ja ulkoministeriön toimialaan liittyvien järjestöjen avustuksia, mikä vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa ja turvaa järjestöjen toimintaedellytyksiä. Luonto- ja ympäristöjärjestöjen avustuksiin varataan 400 000 euron lisäys ensi vuodelle. Rahoituksella tuetaan sitä, että saamme järjestöt entistä paremmin mukaan tekemään kanssamme töitä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja lajikadon pysäyttämiseksi. Tämä tarkoittaa, että lähikuukausina ja ‑vuosina käynnistyy ennätysmäärä luonnonhoito- ja ennallistamishankkeita. Järjestöt tekevät tärkeää työtä myös ilmastokriisin torjunnan eteen. 

Järjestöjen edellytyksiä toimia ihmisoikeuksien edistämiseksi, kouluttaa ja tiedottaa maailmanpoliittisesta tilanteesta parannetaan, ja monella järjestöllä tuki palaa sille tasolle, millä se oli ennen edellisen hallituksen leikkauksia. Myös rauhanjärjestöjen tuki aikana, jolloin konfliktit lisääntyvät ja Suomikin satsaa taloudellisesti merkittävästi puolustuksen kehittämiseen, on varsin asianmukaista. Järjestöjen rooli on merkittävä koko yhteiskunnan kannalta. Vahva kansalaisyhteiskunta lisää kansalaisten osallistumismahdollisuuksia ja edistää kestävään kehitykseen kuuluvaa kokonaisvaltaista vastuunkantoa. Kansalaisyhteiskunnalla on tärkeä rooli avoimen demokratian toimivuuden kannalta. Hallituksen päätös vahvistaa kansalaisyhteiskunnan roolia sekä kotimaassa että ulkomailla. Vihreille kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten varmistaminen on tärkeä arvokysymys. Laadukas työ vaatii myös riittäviä resursseja. Järjestöjen vastuulla on yhteiskunnassamme paljon osaamista ja asiantuntijuutta vaativia tehtäviä, joiden hyvästä hoidosta meidän tulee huolehtia. 

Muutokset kantavat myös vastuuta rintamaveteraanien palveluista ja oikeudesta arvokkaaseen vanhuuteen. Kuten edustaja Kinnunen ja moni muukin täällä jo totesi, meille jokaiselle tulee mieleen isovanhempiemme ja vanhempiemme sukupolvien uhraukset ja yksilöiden tarinat, minullakin ukkini ja yhä elossa oleva 101-vuotias lottana toiminut mummini. He tekivät pyyteetöntä työtä tulevien sukupolvien, lasten ja nuorten eteen. Tämä fokus tulee myös meidän säilyttää työssämme.