Suomi oli jälleen kärkijoukossa PISA-tutkimuksissa, joissa mitattiin yläkoululaisten lukutaidon osaamista. Kotitaustan vaikutus näkyy tuloksissa kuitenkin aiempaa enemmän ja sukupuolten erot lukutaidossa ovat säilyneet vahvoina. Heikkojen taitajien osuus on kasvanut. Tällainen oppimistulosten selvä eriytyminen on huolestuttavaa.
Olemme monella mittarilla edelleen maailman huipulla oppimistuloksissa. Samaan aikaan Suomessa on kuitenkin yhä enemmän nuoria, joiden lukutaito ei riitä opiskeluun tai yhteiskunnassa toimimiseen. Yhä useampi oppilas suhtautuu lukemiseen kielteisesti, joten lukutaidon ja lukumyönteisyyden parantaminen olisi nyt erityisen tärkeää.
Jokaisella kunnalla tulisi olla lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaidon kehittämiseksi suunnitelma, jossa kiinnitettäisiin erityistä huomiota poikien lukuintoon ja perhetaustan vaikutukseen. Me Vihreät haluamme panostaa koulutuksen tasa-arvoon, jotta oppimistulosten eriytyminen voidaan pysäyttää.
Hyvät oppimistulokset ovat ilman muuta tärkeitä. Vähintään yhtä olennaista nuoren tulevaisuuden kannalta on kuitenkin myös se, että nuoret voivat hyvin, viihtyvät koulussa ja että heillä on kavereita. Se on perusta kaikelle oppimiselle. Oppimistulosten eriytyminen piirtää karua kuvaa siitä, miten liian usein jo lapsuudessa tapahtuu jako pärjääjiin ja putoajiin. Koulussa viihtyminen ja yleinen koulumyönteisyys ovat usein yhteydessä oppimistuloksiin ja esimerkiksi jatko-opintoihin hakeutumiseen.
Vihreiden tavoitteena on, että yläkouluun lisätään oppitunteja ja aikuisten aikaa ryhmäytymiseen, vuorovaikutustaitojen harjoitteluun sekä kiusaamisen ehkäisyyn. Sen lisäksi että nuoren pitää osata lukea ja laskea, yhä merkittävämmäksi kansalaistaidoksi on muodostunut kyky sietää muutosta, ymmärtää erilaisuutta ja kestää epävarmuutta. Tässä koulun asiantuntevien ja välittävien aikuisten tuki on tärkeää.
Tuoreesta kouluterveyskyselystä selviää, että sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat nuoret kohtaavat moninkertaisen määrän kiusaamista ja häirintää koulussa muihin nuoriin verrattuna. Kiusaaminen ja syrjintä ovat tekijöitä, jotka heikentävät nuoren sitoutumista ja voimavaroja opiskeluun. Opettajien ja koulun muun henkilökunnan mahdollisuuksia edistää yhdenvertaisuutta on vahvistettava aina varhaiskasvatuksesta alkaen.