Korona-aika ja etäopinnot ovat heikentäneet yhä useamman nuoren vointia, lisänneet yksinäisyyttä ja monenlaista oirehdintaa. Espoolaisten nuorten määrä myös kasvaa väestön kasvaessa keskimäärin 4 500–5 000 asukkaan vuosivauhtia. Nuorten palveluiden karsimiseen ei pidä nyt lähteä, vaikka enemmistö puolueista Taloudellisesti kestävä Espoo -tuottavuus- ja sopeutusohjelmassa Tyttöjen talon toiminnan leikkauksiin sitoutuikin.
Tyttöjen talon toiminta on Leppävaaraan saadun mainion tilan ja toimijoiden ympärille koottu hieno ja toimiva kokonaisuus. Talon tarkoitus on olla turvallinen ja viihtyisä paikka, jonne tytöt ja nuoret naiset voivat tulla omana itsenään erilaisissa elämäntilanteissa. Toiminta on maksutonta sekä poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta. Kokonaisuutta ei valitettavasti voi paikata sillä, että kaupunki ottaisi osan toiminnoista omien nuoriso-ohjaajiensa avoimen nuorisotoiminnan repertuaariin.
Talo on matalan kynnyksen paikka erilaisista kulttuuri- ja kieliryhmistä tuleville tytöille, joilla ei välttämättä olisi pääsyä muihin nuorisotiloihin. Talolla toimii myös alueellisia tyttöryhmiä, nuorten vanhempien ja perheiden parissa tehtävää työtä sekä seksuaalineuvontaa. Yksilöllistä tukea on pystytty tarjoamaan myös väkivaltaa kohdanneille. Osa rahoituksesta tulee STEA:lta hankeperusteisesti, osa Espoon nuorisotoimesta ja osa sosiaalitoimesta. Espoon ulkopuolisia hankerahoituksia ei voida turvata ilman kokonaisuuden jatkoa.
Tyttöjen talolle pitää nyt antaa selkeä lupaus toiminnan pitkäjänteisestä jatkosta.
Inka Hopsu (vihr.)
kansanedustaja, Espoon valtuuston 2. vpj
