Espoon kaupunki jakoi tänäkin vuonna nuorille (vuosina 2000-2004 syntyneille) kesäseteleitä.
Kesäsetelin idea on se, että kaupunki maksaa 300 euroa työnantajalle, joka palkkaa espoolaisnuoren kesätöihin vähintään kymmeneksi päiväksi.
Kesäsetelijärjestelmän idea on hyvä: nuoret saavat tärkeää työkokemusta, ansaitsevat omaa rahaa ja kaupunki tulee vastaan työantajien palkkaamisedellytysten helpottamisessa. Ongelmana on vain se, että seteleitä on jaettavissa aivan liian vähän.
Espoon kaupunki asetti tälle kesälle jaettavat kesäsetelit hakuun helmikuun 11. päivänä. Jo maaliskuun 8. päivänä kaikki setelit olivat jaettu. Seteleitä jaettiin yhteensä 900 kappaletta. Myös aikaisempina vuosina kesäsetelit ovat loppuneet nopeasti kesken.
Koska vaatimuksena kesäsetelin myöntämiselle on se, että nuorella on jo oltava kesätyöpaikka, asettaa seteleiden aikainen loppuminen nuoret vaikeaan asemaan. Osalle nuorista kesätyöpaikka saattaa löytyä nopeasti esimerkiksi sukulaisten kautta, osa taas ei löydä työtä yhtä nopeasti.
Espoon nuorisovaltuusto on ollut asian suhteen myös aktiivinen ja korostanut kesäsetelien määrän lisäämistä sekä järjestelmän sähköistämistä hakuprosessin jouhevoittamiseksi.
Lisäksi Espoon liikunta- ja nuorisolautakunta lausui yksimielisesti huhtikuisessa kokouksessaan, että seteleiden määrää on lisättävä niin, että ne ”saataisiin riittämään koko ikäluokalle”. Lautakunnan tahtotila on samansuuntainen kuin Kirkkonummen valtuuston päätös tarjota kesätöitä koko peruskoulun päättävälle ikäluokalle. Kunta lähes kolminkertaisti kesätyömahdollisuudet viime vuodesta: kahden viikon kesätyötä kunnalta voi saada 350 nuorta, ja kesäseteleitä on jaossa 250.
Vastaavia toimia tarvitaan myös Espoossa.
Inka Hopsu, kansanedustaja (vihr.), Espoon kaupunginvaltuuston pj.
Ekim Özdemir, Espoon kaupunginvaltuutettu (vihr.), liikunta- ja nuorisolautakunnan vpj.
Joel Vanhanen, Espoon nuorisovaltuuston pj.
