Tapasin kuudesluokkalaisia ja keskustelimme kansanedustajan työstä. Heitä kiinnosti muun muassa olenko tavannut tasavallan presidentin ja mitä työtehtäviini kuuluu, mutta kovasti myös Gazan tilanne. He kysyivät näkemystäni konfliktin tulevaisuudesta ja asukkaiden tilanteesta sekä halusivat jakaa omia kokemuksiaan siitä, miten konflikti näyttäytyy heidän perheessään tai suvussaan.
Lapset lukevat uutisia sekä näkevät kuvia ja videoita Ukrainasta, Gazasta ja muista kriiseistä. Aiemmin vaikeita uutisia kuultiin radiosta ja nähtiin televisiosta ehkä useammin samassa tilassa aikuisten kanssa ja niitä oli silloin helpommin mahdollista käsitellä tai sivuta keskustelussa vanhempien kanssa. Nykyään lapset kohtaavat väkivallasta ja kurjuudesta kertovia tarinoita ja jopa niillä mässäileviä videoita jatkuvasti omassa puhelimessaan sosiaalisen median kautta. Näitä sisältöjä on lähes mahdoton välttää, sillä algoritmit tuovat niitä silmille tahtomattammekin.
Nuorten hyvinvointi ja mielenterveys on jo valmiiksi huonolla tolalla. Koronapandemian ensimmäisen aallon jälkee, nuorten psykiatristen diagnoosien määrä lisääntyi lähes viidenneksellä. Mielenterveyden perustaa rakennetaan jo lapsuudessa, ja lapsuuden mielenterveyshäiriöt ovat vahvasti yhteydessä myös aikuisiän mielenterveysongelmiin. Lapsi ei saisi jäädä yksin pohtimaan ajan kriisejä ja näkemäänsä, sillä on vaikutuksia nyt ja tulevaisuudessa.
Lapsen oikeuksien parissa toimivat asiantuntija ovat nostaneet esiin, miten myös väkivaltaiselle sisällölle altistumisella on vaikutuksia lapsiin. Liian rajun tai ahdistavan sisällön näkeminen voi olla pelottavaa ja ahdistavaa. Se voi vaikutta lapseen monin eri tavoin. Hänen käytöksensä voi olla esimerkiksi aggressiivista tai lapsi saattaa olla huolestunut, ahdistunut tai pelokas.
Tästä kaikesta huolimatta ja oikeastaan sen takia, lapsilla on oikeus tietoon. Kouluissa ja kodeissa tarvitaan työkaluja ja taitoja käsitellä konflikteja lasten ja nuorten kanssa. Esimerkiksi Gazan katastrofaalisen tilanteen tausta on monimutkainen ja historialtaan pitkä. Lapset kykenevät ymmärtämään myös monimutkaisia asioita ja useita näkökulmia, eikä maailmasta tarvitse antaa heille liian yksioikoista kuvaa. Tarvitaan kuitenkin aikaa ja tiedon mukauttamista lasten ikätasoon.
Tilanteen taustoittamisen lisäksi on tärkeää käsitellä tunteita. Tunteet kumpuavat tarpeista ja jo 1940-luvulla julkaistussa Maslown tarvehierarkiassa turvallisuuden tunne on asetettu yhdeksi tärkeimmistä tarpeista. Kriisit ja konfliktit, myös ulkomailla tapahtuvat, vaikuttavat turvallisuuden tunteeseemme. Erityisesti ne vaikuttaa heihin, joilla on oma, henkilökohtainen linkki alueelle. Suomessa asuu ihmisiä, joilla on taustat niin Palestiinassa, Israelissa kuin vaikka Ukrainassakin sekä perhettä ja sukulaisia alueella. Meidän tulee varmistaa, että he saavat kaiken tarvitsemansa avun tilanteen käsittelemiseen.
Meidän vanhempien ja kasvatusalan ja nuorten parissa toimivien ammattilaisten on tuettava lapsia ja nuoria luomalla turvallista tilaa kasvaa ja olla lapsi myös vaikeina aikoina.
