Arvoisa rouva puhemies!
Vaikka kehyksestä ja kehysriihestä keskustelu ja työllisyydestä keskustelu on todella tärkeää, niin ajattelin käyttää tämän tilaisuuden kuitenkin puhuakseni kulttuurialasta, tapahtuma-alasta ja niiden tämän hetken tilanteesta ja tarvittavista tuista ja tästä lisätalousarviosta.
Kiitos hallitukselle, että lopultakin olemme käsittelemässä kokoluokassaan kulttuurialan tarvetta vastaavaa tukipakettia. Aiemmissa vaiheissa tukea on tarjottu mutta niin vähän, että sitä ei ole riittänyt kaikille hakijoille, ja tukimuodot ovat sivuuttaneet monet freelancerit kokonaan. Koronatilanne onkin tuonut vielä korostetusti esiin jo aiemmin tiedossa olleita freelanceriuteen ja niin kutsuttuun silpputyöhön liittyviä haasteita, joita pitäisi ratkoa myös pysyvästi, ei vain koronapaketissa. Näitä on muun muassa se, ettei työttömyyskorvaus kerry tekijänoikeuskorvauksista mutta leikkaa sitä. Tärkeää olisi ratkoa jo nyt myös tämän suuren joukon eläkekysymyksiä.
Välillä tuntuu, ettei kulttuuri‑ ja tapahtuma-alan tuntemus yhteiskunnassa tai kaikissa ministeriöissäkään vastaa alan työllisyys‑ eikä myöskään hyvinvointivaikutuksia. Tapahtumien välilliset vaikutukset työllisyyteen ovat suuret. Esimerkiksi festivaalien taustalla tarvitaan ihmisiä suunnittelemaan valaistusta, järjestämään äänentoistoa. Tapahtumien ympärille kerääntyy myös paljon ravintola‑ ja majoitustoimintaa. Tapahtumateollisuuden liikevaihto on 2,35 miljardia euroa, ja ala työllistää paitsi 20 000 työntekijää myös 175 000 tilapäistä työntekijää.
Hallituksessa on nyt sovittu kulttuuri‑, taide‑ ja tapahtuma‑ ja liikunta-alalle jaettavasta lähes 230 miljoonan euron tukipaketista. Tapahtumatakuu toteutetaan 85 miljoonan euron suuruisena, kestoa pidennetään saadun palautteen perusteella vuoden loppuun ja tuen omavastuuta pienennetään merkittävästi 15 prosenttiin. Tällä tuodaan kulttuuri‑ ja tapahtuma-alalle näkymää tulevasta ja luodaan edellytyksiä suunnitella kulttuurikesää, loppukesää, ja ‑syksyä. Hienoa olisi tietenkin ollut, jos päätös olisi ehtinyt vielä aiemmin ja kaikki festivaalijärjestäjät olisivat ehtineet sen piiriin.
Kesän ja syksyn kulttuuritapahtumien onnistumisessa ja läpiviennissä voimme jokainen auttaa pitämällä omilla toimillamme tautitilanteen mahdollisimman matalana. Rokotukset ja mahdollisesti myös rokotustodistusten käyttö tuovat tähän myös lisää helpotusta. Tärkeää on, että tapahtumat saadaan mahdollisimman nopeasti auki ja tapahtumien erilaiset riskiprofiilit ja erot alueellisessa tautitilanteessa huomioidaan. Hyvä on huomioida eri tavalla myös ulkotiloissa järjestettävien tapahtumien mahdollisuus. Entä voisiko ravintoloiden nyt auettua pohtia myös mahdollisuuksia tuoda kulttuuriesityksiä tälle jo koolla olevalle yleisölle?
Opetus‑ ja kulttuuriministeriön kautta jaetaan avustuksia taiteen ja kulttuurialan ammattilaisille ja yrittäjille 65 miljoonan euron verran. Tämä nostaa tämän kevään työskentelytukia tälle joukolle yhteensä 80 miljoonaan. Tukea voi saada enimmillään neljäksi kuukaudeksi, ja tukea jaettaessa huomioidaan nyt myös ne toimijat, jotka aiemmin ovat jääneet tuen ulkopuolelle. Tähän valtiovarainvaliokunnassa kiinnitimme huomiota jo edellisen tukipaketin yhteydessä.
Teattereille, orkestereille ja museoille tukea tulee 20 miljoonaa. Tällä tuella pystytään valmistautumaan syksyn näyttely‑, konsertti‑ ja esityskauteen. Myös vapaan kentän toimijat ja esittävän taiteen ala, visuaalisten taiteiden ja kirjallisuuden yhteisöt sekä lastenkulttuuritoimijat saavat 17 miljoonan euron tukikokonaisuuden. Myös taiteen perusopetusta ja elokuvateattereita tuetaan. Tässä suurena huolena minulla ovat valtionosuutta saavat taiteen perusopetuksen oppilaitokset, joiden tilanteeseen toivon, että voimme valiokuntakäsittelyssä vielä paremmin perehtyä. Tässä on myös kunnilla tärkeä rooli etsiä keinoja tukea nuorten harrastusmahdollisuuksia ja niiden jatkoa.
Lainaan vähän eteläkarjalaisten taiteen perusopetuksen toimijoiden lähettämää viestiä tänne eduskuntaan. Taiteen perusopetuksen oppilaitokset ovat sinnikkäästi jatkaneet toimintaansa keskeytyksettä ja uusia ratkaisuja etsien. Tällä on iso merkitys myös perheiden arjessa. Oppilaitoksissa on noudatettu erittäin huolellisesti alueella voimassa olevia rajoituksia sekä opetus‑ ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjetta harrastustoiminnan järjestämisestä. Oppilaitoksissa on opetettu lähi‑, etä‑ ja hybridiopetuksena, toimittu entistä pienemmissä ryhmissä, järjestelty liikkumista siten, että kontaktien määrä on minimissään, opetettu ulkotiloissa ja niin edelleen. Tämä joukko toivoo, että näitä 2020 myönnettyjä avustuksia voitaisiin yhä jatkaa.
Osana pakettia edistetään myös liikuntaa ja urheilua 18 ja puolella miljoonalla. Moni nuori aikuinen on jäänyt pois urheiluseurojen ja liikuntajärjestöjen toiminnasta, ja ikääntyneet ovat pysytelleet kotosalla. Nyt olisi erittäin tärkeää saada suomalaiset taas liikkeelle. Myös kuntien tukitoimiin tulisi kuulua seurojen ja eri harrastustoimien tukeminen niin, että nuorten paluu näiden pariin jo kesällä ja etenkin ulkona tapahtuviin harrastuksiin mahdollistuu varmasti.
Kehysriihen kuulumisista olen valitettavasti pettynyt siitä, että hallitusohjelmaan neuvotellusta tavoitteesta kompensoida Veikkauksen rahapelituottojen alenema tulevina vuosina kulttuuri‑ ja nuorisotoimijoille ei nyt vielä tässä kohtaa pystytty kokonaisuudessaan pitämään kiinni. Toivottavasti tätä pystytään myöhemmissä vaiheissa korjaamaan.
Esitys on siis todella tärkeä askel eteenpäin kulttuurin tuessa, mutta tarvitsemme ratkaisuja pitkäjänteiseen rahoitukseen kuin myös alan freelancereiden aseman korjaamista esimerkiksi perustulon puitteissa.
