Koulunkäyntiavustajien asemasta

Puhe valtuustokeskustelussa koulunkäyntiavustajia käsitelleeseen valtuustokysymykseen 21.1. 2019

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Kiitos tärkeän aiheen esille nostamisesta. Avustajaresurssi oli budjettia neuvotellessa ryhmällemme yksi yksimielisimmän ja vankimman tuen kohde. Neuvottelutuloksessa resurssi saatiin säilytettyä ennallaan.

Sillä ei kuitenkaan pystytä turvaamaan muutoksia, joita tarvittaisiin koulunkäyntiavustajien aseman parantamiseksi ja vaihtuvuuden vähentämiseksi.

Avustaja on sekä opettajalle että oppilaalle tarpeellinen tuki. Työ on usein rankkaa, kun avustettavia lapsia on paljon ja työpäivä koostuu monesta erilaisesta ryhmästä, ja erilaisista vastuista. Usein päivä jakaantuu myös eri työnantajien palvelukseen.

Avustajan työaika on 21 viikkotuntia, lisäksi voi tulla yksityisen palvelutuottajan tarjoama iltapäivähoidon tehtävä, joillain vielä kerho- tai vaikka työväenopiston tunteja tähän päälle. Palasista kootaan ansio, joka riittää elämiseen pääkaupunkiseudulla.

Kesäloma-aikaan avustajilla on kesäkeskeytys eli heidät lomautetaan tai heille tarjotaan kaupungilla muuten tarjolla olevia tehtäviä esimerkiksi kehitysvammaisten hoidossa. Tähän moni avustaja on todennut, ettei ole saanut koulutusta tällaiseen vaativaan tehtävään ja muita tehtäviä ei ole ollut tarjolla tai niistä ei ole saanut tietoa.

Lomapäivät eivät riitä syys, joulu –ja pääsiäislomaan ja ylijäävät koululaisten ja opettajien lomapäivät avustajat joutuvat usein ottamaan palkattomana vapaana. Vajaita työkuukausia ovat siis tammi- helmikuu, loka- ja joulukuu ja kesä- ja heinäkuu palkatta. Palkka tehtävästä ei myöskään ole korkea.

Olen sitä mieltä, että näillä työehdoilla ei ole todellakaan ihme, että osaavat, tehtävään koulutetut ja motivoituneetkin koulunkäyntiavustajat vaihtavat toisiin tehtäviin. Tämä ei ole avustettavien lasten tai ryhmien etu. Työssä pitkään pysyvä avustaja on iso resurssi koulukulttuurin kehittämisessä, tuntee oppilaat ja opettajat, tuen antaminen ja yhteistyö helpottuu näin.

Samassa koulussa voi olla töissä myös sekä Seuren että Espoon palkkalistoilla olevia koulunkäyntiavustajia erilaisin työehdoin. Kun taloudellinen tilanne on tiukka, pienetkin eroavaisuudet tuntuvat epäreiluilta.

Toivon, että voimme osoittaa tälle, ei kovin suurelle, mutta koulun kannalta tärkeälle työntekijäryhmälle arvostusta, ohjaajan tehtävänimike on selvittämisen väärti, ja etsimme Espoossa jatkossa yhä enemmän keinoja, joilla turvaamme asialliset työehdot ja toivottavasti saamme näin työssäpysymisen nousuun ja saamme rekrytoitua hyviä, koulutettuja avustajia jatkossakin.