Kirjallinen kysymys — opiskelijoiden toimeentulosta ja hyvinvoinnista
Helsingissä, 25.10.2024
Hallituksen esityksen 160/2024 myötä opiskelijoiden asumisen tuki pienenee jopa 98 euroa kuukaudessa, kun opiskelijat siirretään yleisen asumislisän piiristä opintotuen asumislisälle. Kun mukaan lasketaan vuonna 2024 tehty asumislisän leikkaus, on ero vuoteen 2023 verrattuna jopa 170 euroa kuukaudessa. Kun otetaan lisäksi huomioon opintorahan indeksijäädytys, on yhteisvaikutus yksin asuvalla täysi-ikäisellä opiskelijalla kuukaudessa 200 euroa vuonna 2027.
Opiskelijoiden asumislisää koskevan hallituksen esityksen tavoitteena on ollut uudistaa asumislisä yhteisasumista suosivaksi ja taloudellisesti houkuttelevaksi. Tällaisia yhteisasumiseen sopivia edullisia opiskelija- tai muita vuokra-asuntoja ei kuitenkaan ole tarjolla riittävästi. Myös alueellinen vaihtelu asuntotarjonnassa on suurta. Opintotuen kokonaisuudistus on myös käynnissä, mikä saa hämmästelemään, että nyt toteutetaan siitä irrallaan näin merkittävä muutos asumisen tukeen.
Opiskelijabarometrin asumisen raportin (2022) mukaan vain noin neljännes opiskelijoista asuu yleistä vuokratasoa edullisemmassa opiskelija-asunnossa. Helsinki on Suomen kallein paikka asua vuokralla. Tällä hetkellä Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoasin vuokrataso on 31 prosenttia markkinoita edullisempi. Opiskelija-asuntoja ei nykyisellään riitä kaikille niitä tarvitseville. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla opiskelijoita on arviolta noin 100 000 ja Hoasilla on noin 11 000 opiskelija-asuntoa.
Opiskelijamäärän kasvaessa on suuri tarve uudelle kohtuuhintaiselle asumiselle. Esimerkiksi Aalto-yliopiston ylioppilaskunnalla AYY:lla on suunnitteilla noin 1 000 uutta opiskelija-asuntoa. Lisärakentaminen on viivästynyt useita vuosia kaavoitus- ja rakennuslupasyistä, ja perusparannuksia on jouduttu lykkäämään, jotta korkeaan kysyntään on pystytty vastaamaan. 400 asuntoon on saatu ARA:n alustava varaus, mutta nyt on ilmoitettu epävarmuudesta rahoituksen saatavuuden suhteen.
Opiskelijoiden hyvinvointi herättää jo nyt huolta, ja toimeentulo on yksi merkittävistä hyvinvoinnin pilareista. Vuonna 2024 korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimukseen (KOTT) vastanneista korkeakouluopiskelijoista joka kolmas kärsi ahdistuksen ja masennuksen oireista. Keväällä 2024 neljännes opiskelijoista ilmoitti pelänneensä ruuan loppuvan rahanpuutteen vuoksi viimeisen vuoden aikana ja lähes joka viides opiskelija kertoi tinkineensä lääkkeiden ostosta. Silti hallitus on kohdistamassa jälleen yhden leikkauksen opiskelijoiden toimeentuloon.
Opintotuen asumislisää ei saisi kesän ajalta, joten tälle ajalle opiskelijoiden tulisi löytää toinen tulonlähde tai käyttää opintolainaa asumisensa maksamiseen, minkä jälkeen kyseeseen tulisi toimeentulotuki. Opintolainakanta on kasvanut huomattavasti viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Euromääräisesti se on jopa kaksinkertaistunut vuoden 2017 opintotukiuudistuksen jälkeen. Vuonna 2022 korkeakoulututkinnon suorittaneiden mediaanilaina oli jo 22 660 euroa. Silti hallitus kasvatti jo aiemmin opintolainan enimmäismäärää 650 eurosta 850 euroon kuukaudessa ja pakottaa nyt opiskelijat entistä vahvemmin nostamaan lainaa elämiseensä tai vaihtoehtoisesti lisäämään työntekoa. Tämä ei ole kaikissa opinnoissa, etenkään toisella asteella, opiskelun vaatiman aikataulun puitteissa mahdollista.
Yhtä aikaa jo nyt kasvaneiden opintolainamäärien kanssa ovat opintolainojen korot nousseet huomattavasti viimeisen muutaman vuoden aikana. Korkojen nousu näkyy myös Kelan tilastoissa. Korkoavustusta sai vuonna 2023 lähes 8 000 henkilöä. Saajia oli noin kahdeksan kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin noin 1 000 henkilöä sai korkoavustusta.
Suuret korkomenot ja isot lainasummat vaikuttavat elämään vuosia opintojen jälkeenkin. Kaikilla aloilla ei ole samoja mahdollisuuksia maksaa lainoja takaisin, ja on käynyt ilmi, että suuret opintolainamäärät estävät jo asuntolainojen saamista.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko hallitus tehdä arviointia opiskelijoiden velkaantumisen vaikutuksista ja
mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy vahvistaakseen opiskelijoiden hyvinvointia toimeentulon heikennysten ja asuntopulan keskellä?
Kirjallinen kysymys — opiskelijoiden asumisesta
Helsingissä, 25.10.2024
Orpon-Purran hallitus on aikeissa siirtää opiskelijat takaisin erilliselle opintotuen asumislisälle, mikä yhdessä opintorahan indeksijäädytyksen kanssa vähentäisi opiskelijan käytettävissä olevia varoja — asumislisälle siirto jopa 98 euroa kuukaudessa. Kun mukaan lasketaan vuonna 2024 tehty asumislisän leikkaus, on ero vuoteen 2023 verrattuna jopa 170 euroa kuukaudessa. Kun otetaan lisäksi huomioon opintorahan indeksijäädytys, on yhteisvaikutus yksin asuvalla täysi-ikäisellä opiskelijalla kuukaudessa 200 euroa vuonna 2027. Asumislisää ei myöskään saisi kesän ajalta. Tälle ajalle opiskelijoiden tulisi löytää toinen tulonlähde tai käyttää opintolainaa asumisensa maksamiseen, minkä jälkeen kyseeseen voisi tulla toimeentulotuki.
Samaan aikaan asumislisälle siirtämisen kanssa hallitus leikkasi myös erityisryhmien investointiavustusta, jonka avulla on rakennettu opiskelija-asuntoja. Investointiavustus leikattiin noin 120 miljoonasta 63 miljoonaan euroon vuodelle 2024 ja 15 miljoonaan euroon vuodesta 2025 eteenpäin. Investointiavustuksella on tuettu erityisryhmille, kuten kehitysvammaisille, muistisairaille, ikääntyneille ja opiskelijoille, tarkoitettujen asuntojen rakentamista. Nyt leikkaus ja priorisointi jättävät opiskelija-asuntojen rakentamisen ilman avustusta.
Opiskelijabarometrin asumisen raportin (2022) mukaan vain noin neljännes opiskelijoista asuu yleistä vuokratasoa edullisemmassa opiskelija-asunnossa. Helsinki on Suomen kallein paikka asua vuokralla. Tällä hetkellä Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoasin vuokrataso on 31 prosenttia markkinoita edullisempi. Opiskelija-asuntoja ei nykyisellään riitä kaikille niitä tarvitseville. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla opiskelijoita on arviolta noin 100 000 ja Hoasilla on noin 11 000 opiskelija-asuntoa.
Asuntojen käyttöaste on viimeisen vuoden aikana pysynyt vähintään 98 prosentin tuntumassa koko ajan. Jonot opiskelija-asuntoihin ovat valtavat. Hoasilla oli syksyn alussa yli 10 000 odottavaa asuntohakemusta. Samalla käytännössä kaikki elo—syyskuussa vuokrattavaksi vapautuneet asunnot oli jo vuokrattu.
Opiskelija-asuntojen tarvetta nostavat hallituksen päätösten lisäksi koulutustason nostoon liittyvät aloituspaikkojen lisäykset. Hoasilla olisi valmius käynnistää noin 1 000 uuden asunnon rakentaminen lähivuosina, jos se saisi kohteille rahoituksen. Investointiavustuksen leikkaukset saattavat kuitenkin estää mahdollisuuden.
Myös Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan AYY:n mukaan tarve uusille kohtuuhintaisille opiskelija-asunnoille on suuri. Kaikki vapaat ja vapautuvat asunnot on vuokrattu, eikä Aalto-yliopiston opiskelijoille ole tarjolla riittävästi opiskelija-asuntoja ylioppilaskunnan tai muiden toimijoiden kautta.
AYY:n jäsenkyselyn mukaan noin 60 prosenttia vuokralla asuvista opiskelijoista asuu opiskelija-asunnossa ja näistä hieman yli puolet asuu AYY:n asunnossa. Vuonna 2023 AYY:n opiskelija-asuntokohteiden käyttöaste oli keskimäärin yli 98 prosenttia, ja vuoden 2024 heinäkuun loppuun mennessä käyttöaste oli yli 97 prosenttia kesäkuukausien alhaisemmasta käyttöasteesta huolimatta. Syksyn alussa AYY:n asuntoihin jonotti 1 580 opiskelijaa, joilla ei vielä ollut asuntoa ylioppilaskunnan kautta. Kohonneiden ylläpito- ja rahoituskulujen takia opiskelija-asuntojen vuokrien korottaminen on välttämätöntä muiden ARA-toimijoiden tavoin. Kohteiden korjaaminen ilman samaan aikaan etenevää uudisrakentamista vähentää tarjontaa hetkellisesti entisestään, ja peruskorjausrahoitukseenkin liittyy suuria epävarmuustekijöitä.
Opiskelijamäärän kasvaessa on suuri tarve uudelle kohtuuhintaiselle asumiselle. AYY:lla on suunnitteilla noin 1 000 uutta opiskelija-asuntoa. Lisärakentaminen on viivästynyt useita vuosia kaavoitus- ja rakennuslupasyistä, ja perusparannuksia on jouduttu lykkäämään, jotta korkeaan kysyntään on pystytty vastaamaan. 400 asuntoon on saatu ARA:n alustava varaus, mutta nyt on ilmoitettu epävarmuudesta rahoituksen saatavuuden suhteen.
AYY:n jäsenkyselyn tulosten perusteella merkittävimmät syyt halvemman asunnon etsimiseen ovat Kela-tukimuutokset sekä nousseet vuokrat. Lisäksi vastanneista kaksi viidestä koki opiskelijan arjessa toiseksi suurimpana ongelmana sopivanhintaisten vuokra-asuntojen saatavuuden.
Eri paikkakunnilla on ryhdytty moninaisiin toimiin. Esimerkiksi Lappeenrannassa ylioppilaskunta, opiskelija-asuntosäätiö, yliopisto ja kaupunki järjestivät alkusyksystä väliaikaismajoitusta, jossa tarjottiin katto pään päälle ja patja alle. Tähän majoitukseen oli noin 80 opiskelijaa jonossa. Lappeenrannassa opiskelijoita on hieman yli 7 000, eli lähes yksi sadasta opiskelijasta jonotti väliaikaismajoitukseen. Tämä on hyvin huolestuttavaa jatkuessaan pitkään.
Pahimmillaan opiskelija-asunnon puute saattaa johtaa siihen, että opiskelija ei pääse kunnolla aloittamaan opintojaan, jos ei pysty muuttamaan paikkakunnalle tai ei löydä kohtuuhintaista asuntoa. Lisäksi toimeentulo on yksi merkittävistä hyvinvoinnin pilareista, ja korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi herättää jo nyt huolta. Vuonna 2024 korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimukseen (KOTT) vastanneista korkeakouluopiskelijoista joka kolmas kärsi ahdistuksen ja masennuksen oireista.
Opiskelijoiden huoli toimeentulosta on yksi merkittävimmistä hyvinvointia ja jaksamista heikentävistä asioista. Opintolainakanta on kasvanut huomattavasti viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Euromääräisesti se on jopa kaksinkertaistunut vuoden 2017 opintotukiuudistuksen jälkeen. Vuonna 2022 korkeakoulututkinnon suorittaneiden mediaanilaina oli jo 22 660 euroa. Yhtä aikaa jo nyt kasvaneiden opintolainamäärien kanssa ovat opintolainojen korot nousseet huomattavasti viimeisen muutaman vuoden aikana. Korkojen nousu näkyy Kelan tilastoissa, sillä korkoavustusta sai vuonna 2023 lähes 8 000 henkilöä. Saajia oli noin kahdeksan kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna.
Suuret korkomenot ja isot lainasummat vaikuttavat elämään vuosia opintojen jälkeenkin. Kaikilla aloilla ei ole samoja mahdollisuuksia maksaa lainoja takaisin, ja on käynyt ilmi, että suuret opintolainamäärät estävät jo asuntolainojen saamista.
Pula opiskelija-asunnoista, heikennetty asumiseen suuntautuva tuki sekä ohjaus ja kannusteet opintojen nopeaan suorittamiseen ovat yhtäaikaisina mahdoton yhtälö monelle.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo varmistaa opiskelijoiden kohtuuhintaisen asumisen ja riittävän opiskelija-asuntotuotannon ja
aikooko hallitus selvittää opiskelija-asuntopulan tilannetta eri puolilla Suomea?
