Hallitus on hakenut budjettiriihessä ratkaisua korkeakoulujen rahoitusvajeeseen osoittamalla perusrahoitukseen valtakunnallisesti 60 miljoonan euron lisärahoituksen. Tavoitteena on myös lisätä aloituspaikkoja, mutta tähän ei ole osoitettu erillistä lisärahoitusta.
Jotta koulutustaso saataisiin hallitusohjelmassa sovittuun 50 prosenttiin ikäluokasta tarvitaan 100–200 miljoonaa euroa vuosittain.
Uudenmaan korkeakouluihin on suunnattava lisäaloituspaikkoja. Lisäksi niiden on saatava tutkintotavoitteiden nostoa vastaavat määrärahat.
Uudellamaalla koulutuksen saavutettavuus on heikointa
Uudenmaan korkeakoulut tarjoavat merkittävästi vähemmän opiskelun aloituspaikkoja oman maakunnan nuorille kuin korkeakoulut muualla maassa, kun paikat suhteutetaan ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrään.
Ylioppilastutkinnoista 32 prosenttia suoritetaan Uudellamaalla. Ammattikorkeakoulujen aloituspaikoista vain 24 prosenttia on Uudellamaalla ja yliopistojen aloituspaikoista 27 prosenttia. Tasavertaiset koulutusmahdollisuudet heikkenevät edelleen väestökasvun myötä.
Tilanne ajaa uusmaalaiset nuoret hakemaan opiskelupaikkaa muualta maasta, mikä vie myös muiden alueiden nuorilta mahdollisuuden opiskella kotiseudullaan. Kaikissa yliopistomaakunnissa, Pohjois-Pohjanmaata lukuun ottamatta, yliopistoihin pyrkii enemmän uusmaalaisia kuin oman maakunnan nuoria. Korkea-asteen tutkinnon muualla suorittaneet muuttavat kuitenkin pääsääntöisesti takaisin Uudellemaalle.
Vallitseva tilanne on sekä huonoa korkeakoulu- että aluepolitiikkaa, joka maksatetaan koulutuksen ulkopuolelle jäävällä nuorisolla kaikissa maakunnissa.
Riskinä on osaamisen vuotaminen ulkomaille
Uudenmaan korkeakoulujen aloituspaikkojen suhteellinen niukkuus ylläpitää osaltaan hakijasumaa. Uudeltamaalta lähteekin ulkomaille korkeakouluopintojaan suorittamaan lähes 50 prosenttia enemmän nuoria kuin muualta Suomesta yhteensä. Suomalainen osaaminen vuotaa ulkomaille, jos nämä nuoret eivät palaa Suomeen. Tämä osa työvoimasta menetetään kenties pysyvästi.
Uudellamaalla tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän osaajia, sillä väestön ja työpaikkojen määrän ennakoidaan kasvavan nopeammin kuin muualla maassa. Uusissa työpaikoissa tarvitaan korkeakoulutettuja asiantuntijoita. Yrityksillä on jo nykyisellään pula osaavasta työvoimasta. Yliopistojen pitäisikin pystyä vastaamaan myös aikuisväestön koulutustarpeeseen.
Hallitusohjelma nojaa 75 prosentin työllisyysastetavoitteen toteutumiseen. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää pikaisia toimia ja resursseja sinne, missä uusia työpaikkoja syntyy ja minne korkeakoulutetut todennäköisimmin lopulta päätyvät töihin.
