Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Sote-uudistuksen keskeinen tavoite on koota yhteen leveämpiä hartioita sosiaali- ja terveydenhoidon palveluiden järjestämiseen, turvata hoidon hyvä laatu, sujuvat hoitopolut, joissa osaoptimoinnilta vältyttäisiin ja toivottavasti kohtuullisen nopealla aikavälillä saada aikaan myös kustannussäästöjä. Sote-maakuntiin tarvittaisiinkin esitystä enemmän välineitä oman taloutensa ohjaukseen.
Kokonaisuus on haasteellinen, maassa, jossa väestö ikääntyy, hoidot kuitenkin kehittyvät ja maksavat enemmän ja jossa maantieteelliset erot ovat suuria. Uudistuksen ei kuitenkaan tulisi olla merkittävää varojen siirtelyä alueelta toiselle, tällöin kehittäminen unohtuu.
Merkittävää olisi löytää kannustimet, joilla asukkaiden hyvinvointia saataisiin parannettua, tämä laskisi kustannuksia ja parantaisi elämänlaatua.
Suuri potentiaali olisi myös tietopohjan paremmassa kokoamisessa ja sen hyödyntämisessä. ICT-ratkaisut ovatkin uudistuksen merkittävä tekijä, mutta myös suuri hintalappu, erityisesti alueilla, joissa on käytössä useita eri järjestelmiä, eikä valmista yhteistyörakennetta vielä ole.
Hallituksen esitys sisältää samoja haasteita kuin edellinenkin sote-yritys. Kasvukuntien investointien ja kasvun edellytyksiä ei pystytä turvaamaan, kun verotulosta osa siirretään pois, mutta olemassa olevat lainat ja tulevat investointivelvoitteet mm. kouluihin, päiväkoteihin ja liikenteen- ja asumiseninfraan säilyvät ennallaan.
Kertoimet, joilla sotepalveluiden ja kuntiin jäävien palveluiden kustannuksia on laskettu eivät huomioi riittävästi väkimäärää, vieraskielisen väestön osuutta, kaupungeille tyypillisiä segregaation hoidon kuluja, tai ollenkaan esimerkiksi maan eri osien erilaisia vuokra- ja tilakuluja. Myös kuntien talouden lähtötilanteen arvio on puutteellinen mm. korona-tilanteen suuren vaikutuksen vuoksi. Tämä ehtii onneksi tarkentua ennen eduskunnan päätösten tekoa.
Kaikki tiedämme kuinka monella tapaa ja monesti kuntien kantokykyä parantavaa rakenteellista uudistusta on yritetty viedä läpi. Ratkaisua odotetaan. On tärkeää, että nyt kuulemis- ja lausuntokierroksella saadut hyvät huomiot ja vakavat palautteet huomioidaan hallituksen jatkokäsittelyssä.
Espoo on toteuttanut sote-palvelunsa kohtuullisin kuluin muuhun maahan nähden, tämä tarkoittaa, että verotulosiirron jälkeen täällä jää suhteellisesti vähemmän varoja käytettäväksi koulutukseen ja varhaiskasvatukseen, sekä juuri noihin hyvinvointia lisääviin palveluihin liikuntaan ja kulttuuriin. Olisikin todellä tärkeää toteuttaa arvio uudistuksen vaikutuksista kuntiin jääviin palveluihin. Suomen menestyksen takana on ollut korkea osaaminen. Kasvavat sosiaali- ja terveydenhoidon kulut eivät saa sitä kyseenalaistaa jatkossakaan.
Osittain näiden kahden kuluerän välistä priorisointia varmasti vaikeuttaa toimintojen jakautuminen kahteen eri päätöksenteko-organisaatioon, sen vuoksi on äärimmäisen tärkeä löytää keinoja varmistaa kuntien riittävä rahoitus.
Espoon lisäksi tosiaan myös sote-alueemme Länsi-Uusimaa sekä HUS olivat rahoituksen häviäjiä. Esitetty rahoitusmalli leikkaisi pelkästään HUSin rahoitusta yli 100 miljoonaa vuodessa. Henkilötyövuosiksi muunnettuna tämä tarkoittaisi noin 1500 henkilötyövuoden vähentämistä. HUS:n ja Uudenmaan alueen sote-alueiden tilanne tulisi olemaan muista maakunnista poikkeava ja onkin tärkeä löytää tapoja, kuinka erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua tässä rakenteessa hillitä.
Maan sisäisen tasa-arvon tavoite, on hyvä ja tärkeä, muttei saa samaan aikaan riskeerata kansallisen terveydenhoidon erityisosaamisen ja tutkimuksen, kasvatuksen- ja perus- ja toisen asteen koulutuksen sekä kansainvälisen kilpailukyvyn tasoa.
