Arvoisa puhemies,
Elämme maailmassa, jossa ilmastonmuutos, sodat ja konfliktit sekä niiden aikaansaama muuttoliike ei rajoitu vain kansallisvaltioiden rajojen sisäpuolille. Maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemisen tulee tapahtua niin paikallisesti kuin globaalilla tasolla, monenkeskisen yhteistyön kautta. Kansainväliset yhteistyörakenteet kärsivät kuitenkin vastakkainasettelusta ja on tärkeää, että sääntöpohjaista järjestelmää ja kansainvälisen oikeuden perustaa tuetaan ja pystytään kehittämään. Tältä osin hallitusohjelman kirjaukset ovat vahvat.
Sitoutuminen ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioon on heikentynyt. Äärimmäinen köyhyys ei ole poistunut. Kansalaisyhteiskunnan tila kapenee.
On tärkeää, että koko hallitusohjelman ulko- ja turvallisuuspolitiikan läpileikkaava linja on ihmisoikeusperustainen ja edistää YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman, Agenda 2030:n tavoitteiden toteutumista johdonmukaisesti kaikilla politiikkalohkoilla. Näistä kirjauksista voimme olla ylpeitä.
Agenda2030 lisäksi kansainvälistä yhteistyötä ja Suomen toimintaa määrittelee Pariisin ilmastosopimus. Hiilineutraalisuustavoitteen läpivientiin tarvitaan kunnianhimoa niin kotimaassa kuin maailmalla. On tärkeää, että sitoudumme kantamaan vastuumme kansainvälisestä ilmastorahoituksesta, jolla sekä ehkäistään ilmaston lämpenemistä että tuetaan koko ajan kasvavaa tarvetta sopeutua ilmaston ääri-ilmiöiden tuomiin muutoksiin. EU-puheenjohtajuuskauden aikana Suomen tulee osoittaa johtajuutta ilmastoagendan sitoutuneessa ja nopeassa edistämisessä.
Arvoisa puhemies,
Suomea on edellisinä vuosikymmeninä tituleerattu ”rauhanturvaamisen suurvallaksi” ja haluamme olla tämän nimen veroinen tulevaisuudessakin. Uuden hallitusohjelman linjat antavat Suomelle tähän mahdollisuuden. Vahvistamme sekä rauhavälitystyötä että sotilaallista- ja siviilikriisinhallintaa. Kriisinhallinnan kehittämisestä laaditaan myös ylivaalikautinen tavoitelinjaus.
Pitkittyneiden kriisien hoitaminen edellyttää rauhanrakentamisen, humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön yhteensovittamista. Tätä eri työmuotojen jatkumoa vahvistetaan lisäämällä humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyörahoituksen joustavuutta.
Suomi sitoutuu myös systemaattisesti edistämään tasa-arvoa, YK:n 1325: ”Naiset, rauha ja turvallisuus ” sekä 2250: Nuoret, rauha ja turvallisuus” päätöslauselmia. Naisten ja tyttöjen oikeuksien vahvistamiseen kuuluu myös Istanbulin sopimuksen valvonta. Näistä kirjauksista on pidettävä kiinni.
Kehitysyhteistyössämme uudeksi temaattiseksi painopisteeksi aiempien hyvien painopisteiden lisäksi nostetaan koulutus ja erityisesti sen laadun vahvistaminen. Unescon mukaan maailmasta puuttuu tällä hetkellä 69 miljoonaa koulutettua opettajaa. Tässä, jos missä Suomen osaaminen on tarpeen.
Hallitusohjelma ottaa kantaa erityisen ansiokkaasti osallisuuteen. Päätöksentekoprosesseihin halutaan vähemmistöt edustamaan omaa kantaansa. Esimerkiksi rauhansopimusten lähtökohdat ovat huomattavasti kestävämmät, jos sen laadintaan osallistuvat yhteiskunnan kaikki jäsenet.
On surullista, että hallitusohjelmaan kirjatut kehitysyhteistyömäärärahat ovat vielä kaukana YK:n asettamasta 0,7 % tavoitteesta, mutta lupaus aikataulutetun tiekartan laatimisesta ja on oikea. Koska suuri rahoitusosuus toteutuu myös investointien kautta, on tärkeää, että ohjelmassa on linjattu rahoituksen painopisteistä monenkeskiseen ja YK-rahoitukseen sekä järjestörahoituksen kasvattamiseen 15 prosenttiin kehitysyhteistyömomentilta.
Globaalin vastuun kantaminen näkyy myös hätää kärsivien ihmisten auttamisessa. Suomi nostaa hallituskauden aikana pakolaiskiintiötä. Turvapaikanhakijoiden oikeusapu turvataan, edellytetään, että sisäisen paon ja maalinjausten on oltava linjassa YK:n suositusten kanssa. Olemme itse esimerkki, kuinka ihmisoikeuksista pidetään kiinni.
Arvoisa puhemies,
Vielä muutama sana koulutuksesta. Hallitusohjelmassa on paljon hyviä koulutuspoliittisia muutoksia.
Erityisen tärkeää on löytää keinot riittävän oppimisen tuen järjestämiselle jo varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, jotta toiselle asteelle siirryttäessä pudokkaista on saatu koppi.
Hallitusohjelmassa kirjattu perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelma, jolla tavoitellaan oppimistulosten parantamista ja eriarvoisuuden vähentämistä on vastaus tähän tarpeeseen.
Keskeistä oppimisen tuen kannalta on resurssien lisääminen samanaikaisopetukseen, erityisopetukseen ja oppilaanohjaukseen. Erityisesti oppilaan oikeudesta myös pienryhmäopetukseen siitä hyötyessään, tulee pitää kiinni.
Positiivisen diskriminaation rahoituksella voidaan toivottavasti turvata, etteivät ryhmäkoot kasva liikaa ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden koulupolku saa tarvitsemansa tuen.Tässä joitain esimerkkejä toimista, joilla ehkäistään koulupudokkuutta ja syrjäytymistä ennen oppivelvollisuuden laajentuvia ikävuosia.
