Yksi suomalaisen yhteiskunnan suurimpia saavutuksia on Karjalan sotapakolaisten asuttaminen ja kotouttaminen. Heitä ei laitettu vastaanottokeskuksiin vaan ihmiset ottivat koteihinsa, heille annettiin mahdollisuus elantoon ja uusi elämä alkoi. Tämä on tarina, josta suomalaiset ovat ylpeitä, syystäkin.
Tänään vietetään maailman pakolaispäivää. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan tällä hetkellä jopa 100 miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan sotaa, vainoa, sään ääri-ilmiöitä tai vastaavia mullistuksia, luku ei ole koskaan ollut yhtä suuri!
Meidän huomiomme kiinnittyy tällä hetkellä Ukrainaan, mutta ukrainalaiset muodostavat vain osan tämän hetken pakolaisvirroista. Lähes aina lähialue ottaa vastaan isoimman pakolaismäärän. Puola on ottanut vastaan yli kaksi miljoonaa ukrainalaista pakolaista, Uganda lähes 1,5 miljoona Etelä-Sudanin raakuuksia paennutta ihmistä, Libanon 1,5 miljoonaa syyrialaista jne. Yli puolet pakolaisista jää kuitenkin lähtömaahan, heitä on tärkeä tukea humanitäärisen avun keinoin. Järjestöt tekevät tässä arvokasta työtä yhdessä YK-toimijoiden ja hallitusten kanssa. Humanitaarinen apu on kuitenkin tarkoitettu vain tilapäiseksi ja ihmiset tarvitsevat pysyvämpiä ratkaisuja elämäänsä. Tässä vastuuta on myös Euroopalla.
Kiihtyvä ilmaston muutos heikentää elinolosuhteita ja synnyttää konflikteja. Ilmaston muutoksen taustalla vaikuttaa myös Euroopan kehitys ja kulutuksemme.
Tällä hetkellä Afrikan sarvessa 1,7 miljoonaa lasta tarvitsee hoitoa akuuttiin aliravitsemukseen. Ilmastonmuutoksen vuoksi viimeiset sadekaudet ovat jääneet mitättömiksi, mikä on ajanut ihmiset kodeistaan etsimään ruokaa. Myös Ukrainan viljavarastojen puuttuminen, lannoitteiden ja energian hinnannousu lisäävät nälänhätää entisestään erityisesti itäisessä Afrikassa ja Lähi-Idässä.
Ehkäistäksemme kriisejä, meidän on puututtava ilmastonmuutoksen lisäksi myös muihin konfliktien ja köyhyyden juurisyihin, kuten tulevaisuuden näkymien, koulutuksen ja toimeentuloon puuttumiseen, heikkoon terveyteen ja muiden ihmisoikeuksien toteutumiseen.
Auttaa voit nyt niin Suomessa kuin maailmalla. Järjestöillä ja yksittäisillä ihmisillä on tärkeä rooli reagoida akuuttiin tilanteeseen myös meillä Suomessa, järjestelmämme on välillä byrokraattinen ja hidas auttamaan. Espoossakin toimii ainakin kaksi järjestöjen, seurakuntien ja yksittäisten kaupunkilaisten ylläpitämää avustuspistettä, joissa käy satoja ukrainalaisia päivittäin. Nämä avustuspisteet pyörivät lahjoitusten varassa, erityisesti ruokavarastojen täydennystä tarvitaan jatkuvasti. Tarkemmat tiedot lahjoitustarpeista löytyvät Facebook-sivuilta, esim. Kaivo Espoo ry, Ukraina Apu Espoo tai Suomenoja Ukraine Aid. Jos ehdit antaa aikaasi, näissä avustuspisteissä toimiminen on hyvä tapa auttaa ja samalla tutustua tänne saapuneisiin.
Maailma ei valitettavasti ole menossa parempaan suuntaan – ilmastonmuutoksen kiihtyminen tuottaa vääjäämättä lisääntyviä pakolaisvirtoja, joihin on varauduttava kaikkialla, myös Suomessa. Kansainvälistä suojelua tarvitsevia emme voi valikoida esimerkiksi koulutuksen perusteella, vaan turvaa on tarjottava jokaiselle sitä tarvitsevalle. Yhteiskuntamme vastaanotto- ja integraatiokyky on tällä hetkellä valitettavan heikko. Emme halua rinnakkaisyhteiskuntien syntyä Suomeen, rajojen kiinni laitto ei ole maailmanlaajuiseen tilanteeseen ratkaisu, joten integraatiossa on onnistuttava paremmin. Voisimme aloittaa asennemuutoksesta ja esimerkiksi kaikkien työnteon esteiden purkamisesta.
—
Inka Hopsu
Kansanedustaja, vihr.
Espoon vihreän valtuustoryhmän pj
Kasvun ja oppimisen lautakunnan vpj
