Tiistaina tulee kuluneeksi neljä vuotta Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan alkamisesta. Inhimillisen kärsimyksen rinnalla Venäjä on tuhonnut Ukrainan ympäristöä ja luontoa järjestelmällisesti – tuhojen arvo on arvioitu yli 100 miljardiksi euroksi. Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu jättää sodan vuosipäivänä kirjallisen kysymyksen ja vaatii ulkoministeri Valtosta ja oikeusministeri Merta viimein toimimaan.
Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu jättää täysmittaisen sodan vuosipäivänä kirjallisen kysymyksen ja vaatii Suomen hallitusta toimimaan entistä tehokkaammin sodan vastuullisten rikosvastuuseen saattamiseksi. Hän kantaa suurta surua valtavasta kuolonuhrien määrästä ja henkisestä traumasta, jonka sota jättää. Hopsu on huolissaan myös muista sodan pitkän aikavälin vaikutuksista, joista osa kohdistuu luonnon tilaan ja näin myös turvallisuuteen ja ruokahuoltoon. On arvioitu, että jopa 20-40 % maatalouskäytöstä olleesta maasta olisi saastunut tai tuhottu.
– Valtavan inhimillisen kärsimyksen lisäksi on sodan aikana tuhottu järjestelmällisesti luonnonsuojelualueita, maatalousmaata ja pohjavesiä. Kyse on laajamittaisesta systemaattisesta luonnontuhonnasta, jonka seuraukset kestävät vuosikymmeniä, Hopsu kertoo.
Ukraina syyttää Venäjää ympäristön tuhoamisesta sodankäynnin välineenä. Ukraina arvioi luonnontuhonnan kustannusten noususta yli 100 miljardiin euroon. Kansainväliset asiantuntijat tukevat tuhojen kartoitusta. Ukrainan valtion syyttäjä tutkii niin sotarikoksia kuin tahallista luonnontuhontaa, jota pidetään vakavimpana ympäristörikoksen muotona, ja joka sisältyy jo Ukrainan lainsäädäntöön. Luonnontuhonnan kriminalisointia on ehdotettu myös kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) Rooman peruskirjaan. Luonnontuhonta on jo kriminalisoitu kansallisesti useissa maissa, kuten juuri Ukrainassa, Ranskassa ja Belgiassa, jonka lainsäädäntö mahdollistaa nyt rikollisten tuomitsemisen myös ulkomailla tehdyistä rikoksista.
Euroopan neuvosto sai viime vuonna valmiiksi uuden sopimuksen ympäristön suojelusta rikosoikeuden keinoin. Uusi sopimus on avattu allekirjoitettavaksi joulukuussa 2025 ja esimerkiksi Euroopan unioni on allekirjottanut sen. Sen sisältämän ”erityisen vakavan rikkomuksen” (engl. Particularly serious offence) on tulkittu olevan määritelmältään verrattavissa luonnontuhontaan ja sopimus velvoittaa myös kansalliseen toimeenpanoon.
-Suomen pitäisi pikimmiten allekirjoittaa ja ratifioida uusi sopimus. Ihmettelen, mikä viivyttää Suomen hallitusta olemasta ensimmäisten joukossa, Hopsu kysyy.
– Belgian mallin mukaisesti voisimme sitten kriminalisoida luonnontuhonnan myös kansallisesti ja näin mahdollistaa Ukrainassa luonnontuhontaan syyllistyneiden vastuuseen saattamisen myös Suomessa, jos heitä täältä tavattaisiin, Hopsu avaa.
– Inhimillinen kärsimys Ukrainassa on valtavaa ja sodan tuhot säilyvät vuosikymmeniä. Meidän täytyy jatkaa Ukrainan tukemista niin sodan jatkuessa kuin jälleenrakennuksen koittaessa. Osa kestävää rauhaa on, että rikolliset saadaan vastuuseen, se tarkoittaa myös luonnontuhontaan syyllistyneitä, vaatii Hopsu.
Lisätiedot
Inka Hopsu
Kansanedustaja, Vihreät
Puh: 09 432 3054
inka.hopsu@eduskunta.fi
