Opetus- ja kulttuuriministeriön Peruskoulun tulevaisuustyö -hankkeen tänään julkaistussa loppuraportissa esiteltiin visio peruskoulusta vuoteen 2045 saakka. Vihreiden opettajataustainen kansanedustaja Inka Hopsu kiittää vision painotusta yhteisöllisyyden ja sivistyksen vahvistamisesta, mutta ilmaisee huolensa peruskoulutuksen tulevaisuudesta kuntien valtionosuuksin kohdistuneiden leikkausten myötä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön peruskoulun tulevaisuus työ -hankkeen tavoitteena oli huomioida pitkän aikavälin yhteiskunnallisia muutoksia ja sitä, miten peruskoulun tavoitteissa voitaisiin vastata näihin.
– Olen iloinen, että tärkeä visiotyö ei pyrkinytkään keksimään peruskoulua uudelleen, vaan halusimme nostaa peruskoulun vahvuudet uudelleen esiin. On tärkeää, että oppimisen tavoitteissa huomioidaan muuttuvaa maailmaa ja oppilaille halutaan varmistaa taidot, joilla he tulevaisuudessa pärjäävät ja voivat muuttaa yhteiskuntaa. Se tarkoittaa vahvoja perustaitoja kaikille, uuden teknologian ymmärrystä, mutta vähintään yhtä tärkeänä tavoitteena toimimista yhteisön jäsenenä ja omasta hyvinvoinnista huolehtimista, Hopsu kiittää.
-Visiossa positiivista on myös kestävyys-näkökulma, luontosuhteen vahvistaminen, käden taitojen ja luovuuden tärkeä rooli sekä oman toimijuuden ja sitä kautta toivon vahvistaminen, Hopsu jatkaa.
Visiossa todetaan, että arvioida tulee myös yhteiskunnallisten muutosten heijastumista koululaisten hyvinvointiin ja merkityksellisyyden kokemuksien tukemiseen oppimisen ohella. Tällä on erityisesti merkitystä oppimiserojen yhteen kuromisessa.
– Olemme jo pidempään saaneet seurata oppimistulosten laskua ja Suomen putoamista PISA-tuloksissa. Oppimiserojen kasvu on osa tätä kehitystä, vaikka viime aikoina myös huiput ovat pudonneet. Erityisen huolestuttava kehitys on yleisesti heikentynyt lukutaito, Hopsu kuvaa.
Kansainvälisessä lukutaitoa mittaavassa PIRLS-tutkimuksessa vuonna 2023 heikkojen lukijoiden määrä suomalaislapsista oli lähes kaksinkertaistunut 16 prosenttiin.
-Pienen, osaamisella ja innovaatioilla kilpailevan maan näkökulmasta osaamis- ja koulutustason pitkä lasku on katastrofaalinen kehitys, joka pitää pysäyttää. Sivistys, yleistieto ja taidot toimia yhteisössä vahvistavat myös yhteiskunnan toimivuutta ja turvallisuutta, Suomen perinteisiä vahvuuksia. Näistä on epävakaassa maailmassa entistä tärkeämpää pitää kiinni, Hopsu muistuttaa.
-Hieno visio ei yksin auta, jos peruskoulut eivät saa riittäviä resursseja. Kuntien valtionosuuksien leikkaukset ja kuntatalouden heikko tilanne sekä työttömyyden kustannusten nousu osuvat juuri koulutuksen rahoitukseen. Oppimateriaaleista on pulaa, oppimisen tuen uudistus ei pääsekään tuomaan päätettyä lisätukea luokkiin ja oppilaille, opettajien täydennyskoulutus on vähentynyt lähes olemattomiin, ylikuormittunut opettaja ei jaksa työssään ja koko alan houkuttelevuus heikkenee. On pakko herätä koulujemme vaativaan tilanteeseen, Hopsu vaatii.
-Koulutuksen rahoitus ei ole käytännössä kasvanut koko 2000-luvulla, sote-kustannukset ovat tässä ajassa tuplaantuneet. Ei tällainen painotus valitettavasti ole menestyvän maan resepti, Hopsu suree.
-Kouluilla pitää olla todellinen mahdollisuus vastata lasten ja yhteiskunnan muuttuneisiin tarpeisiin, on kyse sitten lisääntyneistä oppimisen tuen tarpeista tai opettajien tekoälyosaamisesta. Päättäjien pitää olla koko ajan hereillä puolustamassa lapsia, nuoria ja peruskoulua, joka on Suomen tärkein tulevaisuuinstituutio, Hopsu vaatii.
Lisätiedot
Inka Hopsu
Kansanedustaja, Vihreät
Puh: 09 432 3054
inka.hopsu@eduskunta.fi
