Arvoisa rouva puhemies ja hyvät edustajat!
Operaatio OIR, Operation Inherent Resolve, on ollut yksi onnistuneimmista kriisinhallintaoperaatioista, joissa Suomi on ollut mukana. Se käynnistettiin osana reaktiota Isisin valta-aseman kasvuun ja kalifaatin julistamiseen. Isisin valta maantieteellisestä alueesta on merkittävästi heikentynyt, ja kansainvälinen koalitio Isisin vastaisessa sodassa on ollut tuloksekas. Isis ei ole enää samanlainen uhka kuin aikaisemmin. Asukkaat on pystytty vapauttamaan šarialakia implementoineen Isisin hallinnon alaisuudesta.
Suomi on osallistunut operaatiossa pääpainoisesti koulutustehtäviin kouluttamalla kurdien peshmergoja ja Irakin turvallisuusviranomaisia. Tulokset ovat olleet erinomaisia, erityisesti lääkintäkoulutuksen osalta, joka on vähentänyt kuolonuhrien määrää rintamalla. Suomalaista koulutusta ja osaamista arvostetaan alueella. Valtioneuvoston selonteon mukaan: “Suomalaisten antama koulutus ja neuvonantotoiminta Irakissa on parantanut koulutettavien joukkojen kykyä toimia kokonaisena yksikkönä ja kehittänyt kykyä selviytyä taistelutilanteessa sekä luonut perusteita hallita turvallisuustilanteita ja -alueita. Lääkintäkoulutus on pienentänyt haavoittuneiden kuolleisuutta ja etenkin improvisoituihin räjähteisiin (IED) liittyvä koulutus on vähentänyt tappioita.”
Vaikka Isisin valta-asema on pienentynyt, on turvallisuustilanne yhä epävakaa. Isistä ei ole kukistettu, vaikka jotkut tahot haluavatkin näin väittää. Joukkojen poisveto ei turvaa pitkäjänteistä turvallisuustilanteen kehittymistä alueella. Olisi tärkeää keskittyä koko alueen vaikuttamiseen niin siviili- kuin sotilaskriisinhallinnan keinoin. Alueella on yhä tuhansia Isis-taistelijoita, jotka ovat toteuttaneet satunnaisia iskuja. Pelko on, että pakolaisleireistä voi syntyä radikalismin kehtoja, kun olot heikkenevät entisestään ja leireillä on kalifaatin alaisuudessa eläneitä naisia ja lapsia.
Isisin kyky tehdä iskuja Syyriaan ja Irakin ulkopuolella on myös yhä validi ongelma. Isis on ilmoittanut olevansa elokuisen Afganistanin Kabulissa tehdyn räjähdyksen takana. Iskussa menehtyi yli 60 ihmistä. Osa taistelijoista on lähtenyt Irakista ja Syyriasta muihin maihin, joissa he jatkavat toimintaansa. Euroopassa huolta kannetaan myös vierastaistelijoista.
On tärkeää, että suomalaiset kouluttajat jatkavat arvokasta työtään alueella, jotta paikalliset turvallisuusviranomaiset voivat ottaa täysimittaisen vastuun maan turvallisuustilanteesta tulevaisuudessa. Nyt siihen ei ole vielä valmiutta. Olisi hyvä korostaa myös alueen pitkäjänteistä turvallisuuskehitystä. Pelkona on, että Isis-uhkan väistyttyä vanhat jännitteet nousevat takaisin pintaan. Tätä on ollut paikoin nähtävissä kurdien ja irakilaisten välillä. Esimerkiksi vuonna 2017 Irak valtasi kurdien hallussa olleen Kirkukin kaupungin. On tärkeää, ettei Suomi joudu osapuoleksi tällaisissa tilanteissa. Siksi Irakin tilannetta on seurattava tarkasti ja eduskuntaa informoitava tilanteen muutoksista.
On seurattava myös Yhdysvaltojen ja Iranin välien kehittymistä, mikä vaikuttaa myös Irakin tilanteeseen. Irakissa on Iranin tukemia šiia-militioita, joiden vaikutus Irakin yhteiskuntarauhaan on huomioitava. Jännitteiden kasvu voi heijastua suomalaisjoukkojen toimintaan.
Arvoisa puhemies!
“Suomi on rauhanturvaamisen suurvalta”. Näin on Suomea tituleerattu aikaisempina vuosikymmeninä. Aiempi maine ei ole täysin tuulesta temmattu, sillä suomalaiset rauhanturvaajat osallistuivat ensimmäisen kerran kansainvälisen politiikan polttopisteeseen jo vuonna 1956 Egyptin Suezilla. On huomionarvoista, että operaatioon osallistuminen tapahtui vain vuosi sen jälkeen, kun Suomi oli valittu Yhdistyneiden kansakuntien jäseneksi. Suomi on siis vuosikymmenien ajan ollut aloitteellinen ja aktiivinen kansainvälisen yhteisön jäsen. Viime aikoina emme ole valitettavasti enää pysyneet samassa vauhdissa.
Hallitusohjelmassa linjataan kokonaisvaltaisesta kriisinhallinnan ylivaalikautisesta tavoitelinjauksesta. Tässä kohtaa on hyvä linjata Suomen tavoitetilasta ja hahmottaa kirkkaasti kokonaisvaltainen näkemys kriisinhallinnasta. Sotilaallinen kriisinhallinta, siviilikriisinhallinta, humanitaarinen apu ja kehitysapu toimivat parhaiten rinnan. Konfliktitilanteet ovat usein pitkittyneitä, ja rauhankehitys saattaa välillä ottaa takapakkia. Tilanteet voivat olla myös hyvin vaihtelevia paikallisesti. Erilaisia yhteiskuntaan vaikuttavia tukimuotoja tarvitaan rinnakkain toisiaan tukien.
Yhtenä Irakin pitkäjänteisen kehityksen näkökulmana on syytä huomioida myös, miten irakilaisten Suomessa asuva diaspora voi tukea kotimaansa jälleenrakentamista. Suomi on yli 60 vuoden rauhanturvaamishistoriansa ajan osoittanut olevansa luotettava ja ammattitaitoinen kumppani. Nyt käsiteltävä Irak-operaatio ei ole tältä osin poikkeus. Pitkäjänteinen osallistuminen operaatioihin on myös osa tätä luotettavuutta.
