Hyvä eduskuntaryhmä,
Vaikka istuntokausi eduskunnassa on vielä tauolla, on syyskausi meillä Espoossa käynnistynyt jo vauhdilla. Valitettavasti tiukalla säästöjen etsinnällä, sillä verotulokertymä on jäämässä huomattavasti ennakoitua pienemmäksi. Osittain tähän vaikuttavat tulorekisterin käyttöönotossa ilmenneet haasteet. Yhteensä tämän vaikutus kaikkien kuntien verokertymään arvioidaan olevan 400 miljoonan luokkaa. Tämä ei kuitenkaan selitä kaikkea.
Kuntatalouden tilannekuva näyttää muutenkin epävarmalta. Verotulot eivät toteudu ennusteiden suuntaisina monessa muussakaan kunnassa, esimerkiksi Mikkeli, Pori ja Lahti ovat viestineet samansuuntaisia uutisia. Kasvukaupungeissa vanha kaava väestön kasvun tuomasta verokertymän kasvusta ei enää pädekään, kasvavaan palvelutarpeeseen vastaaminen sen sijaan kasvattaa menoja. Suuren kaupungin valtuuston puheenjohtajana olen huolissani, kuinka kunnat pystyvät tuottamaan ne palvelut, jotka valtion puolelta meille annetaan.
Tilastokeskuksen ”Kuntatalous neljännesvuosittain-julkaisun” mukaan kuntien ja kuntayhtyminen toimintakulut kasvoivat vuoden ensimmäisen puoliskon aikana 4,4 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Toimintatuotoissa taas pudotusta oli 3,4 prosenttia.
Viime vuonna kaksi kolmesta kunnasta teki alijäämäisen tuloksen, eivätkä uutiset tältä vuodelta näytä olevan juuri positiivisempia.
Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS:n mukaan: Kolme neljästä (73 %) kuntajohtajasta ei usko tavoitteen kuntien rahoituksen kestävyydestä, oikeudenmukaisuudesta ja riittävyydestä toteutumiseen. Erityisen epäluuloisia ovat suurimpien kaupunkien ja kuntien johtajat.
Hallitusohjelmassa on sovittu kuntien ja valtion välisten neuvottelujen käynnistämisestä, jolla on tarkoitus lisätä keskinäistä luottamusta.
Hallitusohjelman kirjaukset olivat kunnille myönteisiä ja askel oikeaan suuntaan, Lintilän budjettiehdotus näyttää olevan hallitusohjelman mukainen.
Merkittävintä on kunnille maksettavien peruspalvelujen valtionosuuden noin 1,1 miljardin lisäys kuluvan vuoden budjettiin verrattuna. Teknisesti valtionosuudet näyttävät putoavan 1,2 miljardia viime vuodesta, mutta nyt kunnille maksettavat verotulomenetysten 2,3 miljardin euron kompensaatiot on eriytetty omalle momentilleen. (Erittelyä valtiososuuksista 2020: https://www.kuntaliitto.fi/talous/valtionosuudet-vuonna-2020)
Nämä eivät sinänsä mahdollista kuntia uusiin toimiin, vaan ovat aiemmin tehtyjen leikkausten poistoja.
Kunnille tulevien uusien tehtävien kompensaatiosta huolehtiminen on jatkossa tärkeää.
Kuntatalouden ollessa näin tiukalla tulee talouden näkökulma huomioida erityisesti palveluiden kehittämistyössä, joita halutaan edistää yhteistyössä kuntien kanssa.
Vihreille erityisen tärkeitä hankkeita ovat olleet koulutuksen kehittämiseen tähtäävät kokeilut varhaiskasvatuksessa ja alkuopetuksessa. On tärkeää, että maksuttomat esiopetuksen kokeilut jatkuvat katkotta ja laajenemismahdollisuuksia voidaan heti käyttää. Samoin on tärkeää, että kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu voi käynnistyä heti ja siihen tarjottava rahoitus on kuntien tiedossa jo kuntien syksyn budjettivalmistelussa ja neuvotteluissa. Näin on mahdollista saada joitain kuntia käynnistämään kokeilu jo 2020 ja hallituksella on hallituskautensa aikana mahdollisuus myös kerätä ja analysoida kokeilun tuloksia.
Ylipäätään kuntapäättäjien on voitava luottaa siihen, että kasvun edellytykset kunnissa säilyvät. Etenkin tämä koskee sote-uudistuksen valmistelua ja suurten kaupunkien asemaa siinä. On tärkeää, että rakenteesta keskusteltaessa voidaan tarjota myös vastauksia rahoituksen turvaamiseen. Uudenmaan kuntien esittämä malli alueen jaosta viiteen sote-alueeseen nähdään paitsi demokraattista edustavuutta edistävänä toimena myös päätösvaltaa ja sitä myötä rahoitusta turvaavana ratkaisuna.
Meidän on hallituksessa toimittava tarkasti niin kuntalain kuin sote-uudistuksissakin siten, että uudistukset edistäisivät maamme taloudellista toimeliaisuutta ja elinvoimaa.
