Sote-uudistuksesta jälleen

Puhe valtuustossa 20.3.2017 Käsiteltäessä Espoon lausuntoa lakiluonnokseen valinnanvapaudesta

Olemme antamassa lausuntoa sosiaali- terveydenhoitouudistuksen valinnanvapausosasta. Tämän lisäksi kantaa kysytään kunnilta erikseen ainakin rahoituksesta ja ns. kasvupalvelujen järjestämisestä. On erittäin tärkeää, että nykyisten palvelun järjestäjien eli kuntien ja muiden asiantuntijoiden kantaa kysytään ja kannanotot huomioidaan päätöksenteossa.
Vihreät ovat varsin tyytyväisiä nyt käsitteillä olevaan Espoon lausuntoon.

Lausunnossa pyydetään arviota hyvin oleellisiin kysymyksiin, kuten ehkä tärkeimpänä:
Voidaanko uudistuksella kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta?

Espoo vastaa: ei pääosin
Esitetty valinnanvapausmalli tai pelkkä saatavuuden paraneminen ei itsessään tasoita väestön terveys- ja hyvinvointieroja. Vaikutukset voivat olla jopa negatiivisia, jos hyvinvointityön kannustimia ei saada toteutettua kunnolla tai markkinat eivät toimi tehokkaasti kaikkialla maassa tai jos päätettävät mekanismit kannustaisivat markkinoita liikaan valikointiin, ja jos markkinoilla olevia palveluja ei onnistuta integroimaan hyvin maakunnan vastuulle jääviin palveluihin.

Nykyistä parempi palveluiden integraatio on tärkeää erityisesti niiden väestöryhmien kohdalla, joiden terveyden ja hyvinvoinnin kehitys on jäänyt valtaväestön kehityksestä jälkeen.

Julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat eriytymässä useaksi järjestelmäksi. Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ovat erillään rahoituksen, johtamisen ja potilasohjauksen näkökulmasta. Erityistä huolta on terveydenhuollon ja avoterveydenhuollon välillä sekä kouluterveydenhuollon ja suoran valinnan palvelujen välillä erityisesti, jos neuvolapalvelut siirrettäisiin valinnanvapauden piiriin.

Linkittyminen myös koulun muuhun arkeen tulee varmistaa, jos palvelut ovat eri johdon alla, osa maakunnalla, osa yksityisellä ja sivistystoimen palvelut yhä kunnalla.
Niin ikään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen laajempi yhteiskunnallinen vastuu jakautuu mallissa maakunnille, kunnille ja palvelutuottajille. Tämän toimivaksi saanti vaatii hyvää harkintaa, etukäteisvalmistelua ja paljon jumppaa.

Asiakkaan omien vaikutusmahdollisuuksien lisääntyminen eli valinnanvapaus sinällään on kannatettava ajatus.
Mutta entä, jos asiakkaalla on laaja-alaisia palveluntarpeita, toteutuuko uudistuksessa asiakkaan mahdollisuus saada tarpeenmukaisella tavalla yhteensovitettuja palveluita?

Espoo vastaa ettei.

Kriittinen kohta on potilaan tai asiakkaan hoidontarpeen arviointi ja sen perusteella tehtävä palvelusuunnitelma, jonka perusteella maakunnan liikelaitos ohjaa palveluihin ja päättää henkilökohtaisesta budjetista tai asiakassetelistä. Tämän aivan oleellisen prosessin kehittäminen on tekemättä.
Arvioitujen 3 miljardin säästöjen toteutumista pidämme epätodennäköisenä, arviota on vaikea esittääkään, kun niin monta tärkeää kohtaa uudistuksessa on ratkaisematta. Mitä kustantaa tietohalinnon yhdenmukaistaminen, entä palkkatason harmonisointi? Oleellista säästöpotentiaalillekin on, että muutosvaihe etenisi rauhallisesti ja suurilta korjausliikkeen tarpeilta vältyttäisiin.

Demokratian nykyistä parempaa toteutumista lakiesitys ei tue. Valtion valta vahvistuu huomattavasti eli maakunnan päättäjienkin päätösvalta jää hyvin pieneksi. Päätökset myös siirtyvät kauemmaksi asukkaasta.

Miten käy kehityksen ja palveluinnovaatioiden? Eri maakunnissa on tämän suhteen hyvin erilaiset näkymät. Uudestamaasta on tulossa muihin maakuntiin verrattuna melkoinen jättiläinen, 1,6 miljoonaa asukasta, 60 000 henkilön henkilösö ja 6 miljardin kulut. Pelkkä organisaatiouudistuksen läpivienti saattaa olla niin raskas prosessi, että kehittämistyökin kärsii tästä varmasti.

Väestön luottamus nykyisiin kunnallisiin ja sairaanhoitopiirien hoitamiin palveluihin Uudellamaalla ja Espoossa on vahvaa. Hoitoon pääsy ja asiakastyytyväisyys ovat korkealla tasolla. Palvelujen siirtyminen markkinaehtoisiksi ja merkittävissä määrin yksityisten tuottajien hoitamaksi on asiakasnäkökulmasta suuri muutos. Muutosta voisi porrastaa niin, että tuottajina voisivat ainakin alkuun toimia myös kunnat esimerkiksi yhtiömuotoisten sote-keskusten tai tuottajapoolien kautta.

Kokonaisuudessaan lakiesitystä tulee kehittää siten, että muutos olisi toteuttavissa hallitusti ja asteittain joko maakunta kerrallaan tai toiminnoittain perustuslain sallimissa puitteissa. Jos muutoksia päädytään toteuttamaan, on työlle varattava riittävästi, siis huomattavasti nykyistä aikataulua enemmän aikaa.