Vihreiden Tiina Elo ja Inka Hopsu jättivät kirjallisen kysymyksen työllisyyden kuntakokeiluiden ja TE-toimistojen välisen asiakkaiden määrään ja resursseihin liittyvän epäsuhdan korjaamiseksi. Kysymyksellään he peräänkuuluttavat sitä, että uudistuksessa on turvattava asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu jakamalla resurssit tarvetta vastaavasti.
– Suomen kuusi suurinta kaupunkia ovat ilmaisseet huolensa siitä, että vuonna 2021 käynnistyneiden työllisyyden kuntakokeilujen kustannukset uhkaavat nyt kaatua kuntien niskoille. Valtaosa työllisyyspalveluiden asiakkaista on kokeilun myötä siirtynyt TE-toimistoilta kunnille, mutta henkilöstö ja rahat eivät ole siirtyneet vastaavasti mukana, Elo kertoo.
Työllisyyden kuntakokeilujen alkaessa, noin kolmasosa TE-palveluiden asiakkaista siirtyi kokeilujen asiakkaiksi kuntiin. Resurssit TE-toimistojen ja kokeilujen välillä jaettiin asiakasmäärän suhteessa. Kokeilujen edetessä asiakasmäärien suhde on kuitenkin muuttunut, kun suurimmissa kaupungeissa kuntakokeilujen asiakkaiksi on siirtynyt jo 66 prosenttia alueen kaikista asiakkaista. Elokuuhun 2022 mennessä TE-toimistojen asiakasmäärät ovat puolestaan kuuden suurimman kuntakokeilun alueella laskeneet 50 prosenttia.
– Tilanne on johtanut siihen, että monet kokeilualueet ovat ajautuneet aliresursoiduiksi suhteessa TE-toimistoihin. Kuntien asiakaskohtaisten resurssien niukkuus verrattuna TE-toimistoihin johtaa eri asiakasryhmien epätasa-arvoiseen kohteluun, Hopsu sanoo.
Työllisyys- ja elinkeinopalvelujen nykyisillä rahoitusratkaisuilla on heijastusvaikutuksia myös tuleviin vuosiin, sillä valmisteilla olevan TE-uudistuksen rahoitusmalli määräytyy työllisyyskokeilun rahoitusratkaisujen perusteella. Aliresursointi voi siis pahimmillaan johtaa pysyvään ongelmaan TE-palvelujen järjestämisessä ja rahoituksessa, kun TE-palvelut siirtyvät kuntien vastuulle.
Kuntakokeiluja koskevan lain mukaan valtio vastaa jatkossakin kunnille siirtyvien työvoimapalvelujen kustannuksista. Tällä hetkellä kunnat joutuvat kuitenkin merkittävässä määrin rahoittamaan toimintaa omasta budjetistaan pitääkseen kuntakokeiluissa yllä lakisääteistä palvelutasoa. Näin on muun muassa siksi, että kokeilun asiakkaiden palvelutarve on tyypillisesti laajempi kuin TE-toimistoihin jääneiden asiakkaiden.
– Suuret kaupungit ovat jo aiemmin ilmaisseet huolensa siitä, ettei kaupunkien kasvavaa väestöpohjaa, eikä esimerkiksi maahanmuuttajataustaisen väestön osuutta ja pitkäaikaistyöttömien määrää, ole otettu riittävästi huomioon TE-palveluiden tulevassa rahoitusmallissa, Hopsu jatkaa.
– Tilanne, jossa kokeilukuntien toiminta on aliresursoitu, ei takaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta eri puolilla maata. Työllisyyden kuntakokeiluiden ja TE-toimistojen välinen asiakkaiden määrään ja resursseihin liittyvä epäsuhta on korjattava, jotta asiakkaiden yhdenvertaisuus voidaan taata, Elo päättää.
Lisätietoja
Tiina Elo
tiina.elo@eduskunta.fi
Inka Hopsu
inka.hopsu@eduskunta.fi
